perjantai 21. lokakuuta 2016

Pikkumurut silikonikorut (sis. arvonta)

Ihan hieman silikonikoruja. Ihan hieman vain.

Niitä ollaan väsätty Tomaksen kanssa ja muutamat väriyhdistelmät pyöräytin kun poistu oli mummilassa, tää on niin kivaa puuhaa että tähän jää oikeasti koukkuun. Tänään illalla kokeilin myös ensimmäistä kertaa tehdä silikonihelmistä tuttinauhaa ja se onnistuikin ihan kivasti. Ainut vaan, että klipsun pinkki väri ei sitten yhtään sopinut muuten hempeään värimaailmaan, mutta valkoiset olivat loppu.








Itselläni on nuissa yllä näkyvissä väreissä omat korut, koska en yksinkertaisesti osaa päättää mikä on kivoin yhdistelmä. Kaikki tuovat tähän perus  "pukeudun mustaan, kunnes löydän jotain mustempaa" tyyliin mukavasti piristystä. Ja okei, myönnetään, en mä nykyään pelkästään mustaan pukeudu. 

Lisää värimalleja voi kurkkia http://facebook.com/pikkumurut

Ajattelinkin, että tässähän on kiva arvonnan aihe blogin puolelle, ehkä täälläkin joukosta löytyy ihmisiä jotka kaipaisivat piristystä, imetyskoru, kantokoru tai koru ihan muuten vain käytettäväksi. 

Ohjeet arvontaan:

Yhden arvan saat:

Kun käyt tykkäämässä facebook sivusta : Pikkumurut JA kommentoit tähän postaukseen toimivan sähköpostiosoitteesi. Saa vinkata myös kavereille ;)

Toisen arvan saat:
Kun jaat postauksen blogissasi (viskaa linkkiä myös.  )

Palkinnoksi voittajalle lähtee vapaavalintainen silikonikoru, joka voidaan toteuttaa mahdollisten väritoiveiden mukaan. Mikäli toivomaasi väriä ei sillä sekunnilla löydy, niin ei huolta, silloin tilataan vaan toimittajan valkoimista haluamasi väriset helmet, joista just sulle kasataan toivomasi värinen koru.

Arvonta päättyy 31.10.2016

perjantai 14. lokakuuta 2016

Kerholainen

Tomas aloitti kerhon täytettyään 4-vuotta elokuussa. En tiedä kumpi meistä tuota jännitti tuolloin enemmän, minä vaiko Tomas itse. Jotenkin tuntui hurjan pelottavalle, että olen ensin hoitanut lastani neljä vuotta kotona - ilman että hän on ollut missään muualla hoidossa kuin isovanhemmillaan tai tädillään ja sitten heti kerrasta hän lähteekin "vieraiden" ihmisten hoidettavaksi useammaksi tunniksi pari kertaa viikossa.
Ensimmäiset viikot olivat mulle vaikeimpia, mutta kun huomasin kuinka hyvin poika kerhossa viihtyy alkoi pikkuhiljaa omakin luottamus kasvaa.

Nyt kerhoa on ollut pari kuukautta ja poitsu kyselee melkein joka päivä, milloin on taas kerhopäivä, siellä kun on niin kivaa ja paljon kavereita. Mietin monesti, olenko tehnyt väärin kun aiemmin en Tomasta ole "päästänyt" kerhoon, mutta toisaalta en kadu sekunttiakaan että olen hänet saanut kotona hoitaa näin pitkään. Ja nyt edelleen, kun olen äitiyslomalla on Tomas kaikki muut päivät meidän kanssamme.



Kerholainen itse siis nauttii suunnattomasti ikäisistään kavereista kerhossa. Liikunta ja luontokerho on kuin tehty tälle meidän ikiliikkujalle. Miettiessämme kerhovaihtoehtoja arvoimme normaalin kerhon, seurakunnan kerhon ja lilun välillä, mutta eipä sitä kauaa tarvinnut miettiä, kun lopulta soittelimme kerho-ohjaajan kanssa (joka varmaan kohta kirjoittaa puhelimeen "Tomaksen äiti TAAS")


Kerhossa käydään paljon metsäretkillä, tutkitaan luontoa, rakennellaan majaa, askarrellaan, pelataan, leikitään ja ulkoillaan pääsääntöisesti kokoajan.Hyvin paljon mennään myös lasten ehdoilla. Myöhemmin luvassa on uintia, hiihtoa ja luisteluakin. Kuulostaa hyvälle mielestäni. Myös tosi ihana lisä on se, että jos kerhossa tehdään jotain "erikoisempaa" lähettävät he kuvan kännykkään! Ihana oli mm. katsoa kun saippuakuplaleikit olivat käynnissä.

Ainut "huonopuoli" on se, että ensimmäinen kerhopäivä viikossa on tietysti maanantai ja kerho alkaa heti kello 8(-8.45). Me ollaan super hitaita aamuisin, joten muutamaan kertaan on saatu juoksennella ja kerran meni jo tosi täpärälle ajoissa ehtiminen. Hups.