perjantai 30. lokakuuta 2015

Kun pätkis pääsi meikkaamaan äidin

Olo oli kyllä aika hottis. Eilen Tomas meikkasi minut ja tuumasi, että nyt mennään vaahtokylpyyn. Alku näytti lupaavalta, luomiväri, huulipuna ja kulmaväri osuivat oikeisiin kohtiin, kunnes alkoi höpsöily. Taidan antaa poitsun meikata mut useammin, oli sen verran hauskaa meillä molemmilla. 

Oletko itse antanut lapsesi meikata sinut? Jos et, niin anna ihmeessä, se on hauskaa! 

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

DIY Heinäseipäistä tontuiksi


 Mun mielestä tää keskimmäinen tonttu on törkeän söpö. :D
Jämäpalat käytettiin näin hyödyksi. Toki jämäpaloja on vielä lisääkin, mutta ne kokevat muuttumisen tontuiksi myöhemmin.

Näihin tonttuihin siis käytin heinäiseipäitä, punaista huopaa, irtosilmiä, navaa, jäkälää ja kaarnaa. Arvatkaa vaan tungenko näitä joka puolelle jouluksi? Todellakin! Parvekkeelle, keittiöön, eteiseen, olohuoneeseen. Ihan joka puolelle.

Tomas halusi välttämättä, että tehdään yhdelle tontulle parta jäkälästä, itse kuitenkin tykkään enemmän näistä naavapartaisita tontuista.

Mitä tykkäätte?

tiistai 27. lokakuuta 2015

FLU

Syysflunssa tuli ja yrittää kovasti kaataa minut sängynpohjalle. Mä jotenkin oon ymmärtänyt nyt, mikä on se kauheasti puhuttu mies flunssa, sillä olo tuntuu itsestä kohtalaisen samalle satunnaisesti. Onneksi tukkoisuuteen auttaa kuitenkin  ulkoilu.

Tänään nukuin pitempään kuin tavallisesti, heräsin aamulla, kun Tomas kysyi isältään että "onko siellä jo lumiukkoja?". Aamulla siis oli satanut kuulemma lunta, minä sitä en päässyt ihastelemaan, sillä olin aivan liian kiireinen unimaailmassani.



Tänään saimme ryhmärämän kaksi palikkaa kyläilemään ja pojilla on tietysti ollut meno päällä. Saa nähdä millainen päivä huomisesta tulee, veikkaan että kovin vauhikas.



Ai niin, tämä samainen ystäväiseni on aloittanut blogin kirjoittamisen, sitä pääsette lukemaan täältä:


PS. Kyllä mä eilen siivosin. :D

perjantai 23. lokakuuta 2015

Jämäpalat hyötykäyttöön

En sano mihin on aikaa noin kaksi kuukautta, koska varmasti jo itsekkin sen tiedätte. Ei paniikkia, en kirjoita sitä sanaa tähän, sillä tiedän, että osa sitä rakastaa ja osa inhoaa. Itse kuulun sinne välimaastoon. 

Taas on pitänyt näpertää iltasella ja tällä kertaa olen käyttänyt hyödyksi jämäpaloja ja luonnon materiaaleja.




Vähän silmiä, tuohi, huopaa, liimaa, jämäpalat heinäiseipäistä. Niistä syntyi jotain söpöä. Sen mitä, näette myöhemmin. 



keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Näkötorneilua


Käytiin sunnanuntaina taas retkellä näkötornilla, tällä kertaa mentiin ihan vain siksi, että mummoni pääsee siellä käymään, kun aiemmin ei ole käynyt.  Kiivetiin pari kertaa katselemaan tornista upeita maisemiakin. 




 Liikuskeltiin ympäri ämpäri metsää, kerättiin käpyjä, tehtiin käpylehmiä, paistettiin makkaraa ja vierailtiin mörkömaassakin. Oikein kiva reissu. Minnehhän sitä seuraavaksi tuon vanhuksen veisi. Ehkä lähdetään frisbeegolffaamaan, ennen kuin mummu karkaa taas kotiinsa.







Tää läppärillä kirjoittelu tuntuu hassulta sormissa, ne on nimittäin kokonaan pienillä haavaumilla. Mä kun olen tehnyt tässä nyt joka ilta havukransseja. Alunperin halusin vain opetella tekemään niitä, sitten mummoni kysyi tekisinkö isopapan haudalle sellaisen ja tein.
Äitini ja siskonikin pyysivät oviinsa kranssit, jota ennen vein vielä mummon ja vaarin haudallekkin yhden ja lopulta mummo ehdotti että tekisin kransseja myyntiin.

Täällä näitä on nyt sitten näperretty, nyt jonossa on vielä 2(tai itseasiassa 5?) kranssia, vielä kun saisin päätettyä koristelut. Koristeet kyllä jo hankin mutta eilen illalla aivot sanoi seis ja lähdin unille kunnon päänsäryn kanssa.

maanantai 19. lokakuuta 2015

3-vuotiaan kertoma tarina

Tomas on hyvin kiinnostunut kirjoista, tarinoista, lukemisesta, kirjaimista ja numeroista.Istuttiin porukalla vanhempieni keittiössä piirtelemässä kunnes Tomas halusi kirjoittaa tarinan omaan vihkoonsa. Itse äänitin ja kirjoitin tarinan muistoksi. 


Tarina kuului näin:


"Aamulla kerran, mörkö meni tänne puistoon. Pupujussikin hyppi puistoon, kettu meni kans puistoon.
Aamulla kerran kettu meni tonne puistoon ja sit se meni tonne pihalle. Siellä se nyt leikkii. 
Mörkö haki ystävän ja norsu meni kans puistoon leikkii. Pöllö meni kans puistoon kattoo kettuja. Äiti kettu ja isä kettu meni kattoo kettuja tonne ja möröt lähti aamulla tuolta mörkömaasta.
Pandakarhutkin menee puistoon. 

Aamulla kerran perhosetkin lähti kattoo kettuja, kattoo kettuja. Kaikki eläimet on puistossa kattomassa kettuja, kissatkin on kattomassa kettuja. Ne keinuu ja leikkii siellä. Kengurutkin lähti puistoon, seurataan niitä, mennään seuraamaan niitä aamulla!

Aamulla kerran meni oravat puistoon ja kengurut lähti. Leppäkertut ja lampaat ja nasu ja ihaa lähti puistoon leikkimään. Aamulla tiikeri lähti puistoon leikkii ja kenguru lähti puistoon kans. Ne leikki ja ne tuo lelut takasi autoon. Niillä on avain autoon ja ne ottaa taas peräkontista lelut.

Aamulla muumit lähti puistoon. Muumit leikki puistosssa ja niillä oli avain kans. Niillä on oranssi avain. Se käy kans autoon. Minkähän auton ne puput ottaa?
Ne ottaa oranssin auton ja lähtee sillä reissuun tonne HopLoppiin. Siellä ne leikkii, ettii asuntoo, ja leikkii poliiseja ja rosvoja.
Ne ottaa yhen pienen auton ja sillä ne menee puistoon.
Sen pituinen se."

Aikamoinen satusetä tää poitsu jo nyt. Sanomattakin on varmaan selvää, että eläinsadut on pojan mieleen. Samoin kuin puistossa käynti, jonne lähedettiinkin pian tuon satuilun jälkeen. 



perjantai 16. lokakuuta 2015

Kotopirkot

Täällä en olekkaan infonnut ollenkaan, mutta nyt kun muistan niin infoan, sillä teidän, että lukijoissakin on tyyppejä jotka tykkää tehdä erilaisia DIY juttuja.
Linkkailin aiemmin blogin facebook sivuille Kotopirkot facebook sivun
Kotopirkot (joihin itsekkin kuulun) on sivusto, jonne ilmestyy 20 eri blogin diy postauksia. Hyviä ideoita, laaja skaala blogeja ja aivan mahtavalta vaikuttavia ihmisiä blogejen takana. 


Mukana olevat blogit/sivutot:


Täytyy myötää, että osa mukana olevista blogeista oli minulle ihan vieraita, mutta eipä ole enää! Löytyykö listalta tuttuja blogeja? 
Kotopirkkojen fb: https://www.facebook.com/kotopirkot
Kotopirkkojen  ig: @kotopirkko
Kotopirkkojen blogi: http://kotopirkot.blogspot.fi/

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Aliexpress ostoksia

Ompa outoa istua taas tietokone sylissä illalla. Mun illat kun nykyään tavallisesti menee näprätessä kaikkia pieniä diyjuttuja. Eilenkin istuin ompelukoneen edessä hyvin epä-ergonomisessa asennossa vielä keskiyöllä. Hupsis.
Tälläkin hetkellä tekisi vain mieli kaivaa tuo ompelukone esille ja hypätä tekemään seuraavia juttuja, mutta ehkä olisi hyvä pitää välipäivä, niin innostus säilyy.


Noh se niistä löpinöistä. Mä olen nimittäin hurahtanut taas tilailemaan ulkomailta kaikkea pientä kivaa. Ennen olen tilannut ebayn kautta vaikka ja mitä, mutta nyt olen tutustunut myös aliexpressiin ja wishiin.



Alixeperssistä olen tilannut mm. pipon, kännykän kuoret, kellon ja kengät. Kaikki ovat olleet just hyviä, pipo vaan on jo jossain piilojemmassa, eli todennäköisesti se on jäänyt vanhempieni luokse siellä kyläillessä. Halusin ison teräksen värisen kellon, jossa näkyvät kaikki numerot, sain sen. Pipo oli juuri kuvauksen kaltainen ja kengät on ihanat jalassa. Juuri sopivat.





Wishiltä tilasin piirrustusmaton ja toisen kellon.  Nämä eivät ole vielä saapuneet, mutta viimeistään ensi kuun alussa niidenkin pitäisi kotiutua.

maanantai 12. lokakuuta 2015

Kun äiti hieman säikähti

Eräänä aamuna heräilin rauhassa, kun sain silmäni auki, huomasin että mies on vieressä, Tomasta ei näy missään, eikä hän ole käynyt herättämässä. Alan jo panikoida sängyssä, mielessä vilahtaa kaikki mahdolliset pahat asiat joita olisi voinut käydä. Onhan poika hengissä? Muistinko laittaa eteisen hakalukon kiinni? Entä parvekkeen? Onhan lieden nupit irti?  Huomaan, että ulkona on turhan valoisaa, kaivan kännykän ja kello on yli yksitoista. Isompi PANIIKKI.

Hyppään salamana sängystä kierrän kaikki huoneet, poikaa ei näy missään. Karjaisen miehen hereille panikoidessani. Käyn uudelleen tarkastamassa pojan huoneen, joka on pimennysverhon ansioista täysin pimeä. Peitto heilahtaa hieman ja valoa näkyy peiton alta. Pulssi tasautuu. Se on hengissä! Se on kotona! Mä en enää ikinä nuku.

Kurkkaan peitonalle ja Tomas katsoo kasvot suklaassa naureskellen. "Äiti mä vähän maistoin tätä suklaata ja kato löysin nyt tämän lampun!". Jestas. Jokapaikka suklaassa, mutta pikkumuru hengissä.

Aloin miettimään mistä se suklaa on tullut, muistin että kirjahyllyn päälle oli jäänyt edellisellä viikonlopulla puolikas suklaalevy. Mietin, miten ihmeessä Tomas sen on saanut. Se selvisi samalla sekunnilla kun kävelin takaisin olohuoneeseen. Kirjahyllyn edessä oli kaksi vanhaa nahkaista rahia nostettuna päällekkäin. Ovela jätkä, mutta kyllä näytti sen verran vaaralliselle viritelmälle, että rahit lähtivät meiltä jäähylle.



Mä en ole pitkään aikaan säikähtäyt noin paljon. Sillä a) uniongelmieni takia en juurikaan nuku kunnolla edes aamuisin . b) Tomas tulee aina aamulla herättämään c) Jos emme heti nouse, Tomas menee joko katselemaan tv:stä lastenohjelmia ja laittaa valot joka huoneeseen TAI tulee leikkimään autoilla viereen. 

Onneksi mitään ei ollut sattunut, toki koko jätkä oli suklaassa, samoin lakanat, mutta se ei haitannut. Tästä viisastuneena, mulla on jatkuvasti herätyskello soimasssa aamusin viimeistään 9.30. 

Nyt tämä jo naurattaa mutta sen pari minuuttia olin täysin paniikissa. Voitte vaan uskoa, että oli multimaalinen paskamutsi-fiilis. :D 

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

DIY Heijastin

Ostin tuossa tuurin reissulla heijastinnauhaa ja ajattelin kokeilla heijastimen tekoa itse. Tomas on kova traktori, rekka, auto jne fani ja päätin kokeilla miten onnistuisi traktori heijastimen teko itse. 
Lauantai iltana kaivelin sitten taas askartelu tarvikkeeni esiin ja aloin tuumasta toimeen. 

Ensin piirsin paperille traktorin mallin ja leikkasin sen, seuraavaksi piirsin erikseen traktoriin tulevat heijastinosat ja nipsnaps.

Piirsin pohjan huopaan(paikallinen kangaskauppa 10€/m) ja toiset osat heijastinnauhaan(2,50€/m Tuurin kyläkauppa). 
Seuraava vaihe oli perus leikkaa ja liimaa. Ajattelin vielä mahdollisesti tehdä näihin koristeompeleet, jotta näyttäisivät kivemmille. Toistaiseksi saavat kelvata näin.

Itselleni pitäisi keksiä vielä heijastinmalli, koska tämä on nopeaa ja kivaa puuhaa. Pääkallo, kalanruoto, höyhen tai vaikka ihan vain tupsu voisi olla kiva kokeilla tehdä. 


keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Valmiit pallovalot



Viimeinkin ne ovat valmiit!

Pallovalot nimittäin. Ohje valoihin löytyy TÄÄLTÄ.
Nämä valmiiksi saadut on edelleen samasta kokeiluerästä tehty, mutta nyt päästiin käymään Tuurissa, josta löysin sopivat ja turvalliset valot näiden sisälle.

Tykästyin kyllä niin kovin, että seuraaville illoille ei tarvitse tekemistä miettiä.




Eiväthän ne täysin pyöreitä ole kaikki ja kokoerojakin löytyy hieman, mutta itsetehdyiksi ja kokeilueräksi ne ovat juuri täydellisiä tällaisinaan.

Ostin tuurin kyläkaupalta paristoilla toimivat valot. 20 lediä ja jokaisen pallon sisälle kaksi niistä. Näissä on kirkkaat valot sisällä, seuraavaksi ostan lämpimän sävyiset.

Noh, mitä mieltä olette? Onko nää ihan jees vai nounou?

maanantai 5. lokakuuta 2015

Tarvitseeko lapsen tietää rahasta?

Tarvitseeko lapsen tietää rahasta - se on kysymys, jota olemme pyöritelleet satunnaisesti?
(Mietin nyt lähinnä tällaista 2½-3½ - vuotiasta lasta tässä tekstissä.)


Yksi asia lisää, josta olemme huomenneet miehen kanssa olevamme samaa mieltä, on rahankäytön opettaminen lapselle. Mitä siitä taas voi ja kannattaa opettaa ja missä vaiheessa? En tiedä, mutta pääasia on, että jossain vaiheessa ennen teini-ikää lapsi ymmärtää rahan käytöstä edes jotakin.

Nyt kun Tomas osaa jo esittää toiveitaan ja halujaan pääsimme miettimään milloin ja miten tähän löytyisi sopiva tapa. Tomas on kuitenkin kohta vasta/jo kolme.

Meillä kotona Tomas saa kuukausittain rahaa säästöpossuunsa. Lisäksi hän saa silloin tällöin rahaa myös isovanhemmiltaan ja isoisovahemmiltaan ja näin hänellä on omia säästöjä. Usein isomummot ja ja -papat tuumaavat että "käy ostamassa vaikka herkkuja", mutta itse koen, että herkkupäivä on se päivä kun herkutellaan ja ne herkut voimme me vanhemmat kustantaa, näin jää pojalle enemmän rahaa säästöönkin. Tomas myös itse tiedostaa, että hänellä on säästöjä joita hän saa käyttää ja säästöjä joita hän ei saa käyttää vielä.
Tiesimme, että olemme lähdössä lähiaikoina Tuuriin, joten siinä oiva väli opettaa hieman rahankäyttöä lapselle. Tomaksen leikki rekka hajosi noin pari kuukautta sitten ja jätkä on ollut siitä asti kovin pahoillaan, aina kun on asian muistanut. Sovimmekin sitten, että hän saa ostaa itselleen uudeen omilla rahoillaan.

Juttelimme yhdessä ensin, millaisen rekan poika toivoo löytävänsä ja laskimme mukaan 50€ rahaa Tomaksen pikkuruiseen lompakkoon. Sovimme, että se rekka on nyt sitten se THE juttu, joka sieltä ostetaan. Muita leluja saa katsella, mutta niitä ei tällä reissulla osteta ja tämä oli pojalle ihan ok.


Tuurissa käydessä Tomas olisikin halunnut tukkirekan, autonkuljetusrekan, työkoneiden ja pikkuautojen lisäksi ryhmä hau rompetta sekä minions juttuja. Mikä yllätys?

Keskustelimme  sopimuksestamme Tomaksen kanssa tovin, laskimme yhdessä rahapussissaan olevia rahoja ja kerroin paljonko niistä menee mihinkin leluun ja paljonko rahaa jää. Tomas valitsi lopulta pienen bensa rekan ja oli selvästi tyytyväinen omaan valintaansa. Rahapusiin jäi suurin osa rahoista vielä ja kaikki oli jännää.


Terve suhtautuminen rahan käyttöön on tärkeää opettaa lapselle. Me ajattelimme hoitaa asiaa näin ainakin alkuun.

Miten ja milloin teistä se on parasta tehdä? 




sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Tennarit syksyyn

Ihan tosi, kuinka nopeasti lapset oikeasti kasvaa? Jos olisin tiennyt tämän silloin raskaana ollessani, olisin ostanut valmiiksi paljon enemmän kaikkea, vaatteita, kenkiä, rukkasia, hattuja, kaikkea.
Eli hei sinä joka olet raskaana, on ihan ok ostaa ennen beibin syntymää tai pian sen jälkeenkin vaatteita ainakin sinne 110cm saakka, niin ei tarvitse olla jatkuvasti vaatekaupoilla, vaikka se ihanaa onkin!

Tänä kesänä olemme ostaneet Tomakselle kahdet lenkkarit. Ja nyt saimme ostaa syksylle uudet tennarit, kun vanhat eivät enää olisi mahtuneet mitenkään päin jalkaan.






Ja meidän herra kolme veelle on nyt virallisesti ostettu ensimmäiset numeron 30 tennarit. 



Onneksi nämä jutut riippuvat kengän mallista enemmän kuin tuosta numerosta. Ostin Tomakselle nimittäin aiemmin 29 koon kuomat ja vähän harmittaisi jos ne eivät mahtuisikaan talvella.


Taisi meidän jätkä periä isältään tuon jalan koon, kun tätä vauhtia kasvaa. Ostin valmiiksi kesällä ensi vuodelle koon 31 tennarit, mutta saattaapi olla että ne ovat pienet ennen kuin pääsevät käyttöön. Toivottavasti kuitenkaan eivät.

Minkä kokoisia kenkiä teidän lapset käyttää? Ja minkä ikäisiä he ovat? Haluan tietää, kuvittelenko vain, vai onko Tomaksella oikeasti iso jalka.