perjantai 31. heinäkuuta 2015

Tervetuloa elokuu!

Heinäkuu oli mielenkiintoinen, erilainen, vilkas, tapahtumarikas, väsyttävä, yllätyksellinen ja mahtava. Instagramin Heinäkuu näytti tältä :




Heinäkuussa luettiin, reissattiin, kalastettiin, kärsittiin migreenistä,juotiin energiajuomia, värjättiin hiukset pastellipinkeiksi ja takaisin blondeiksi, opeteltiin syömään kunnolla salaattia, oltiin töissä, leivottiin, naureskeltiin Tomaksen jutuille mm. karhusisuille, istutettiin salaattia, leikattiin hiuksia ja mies toi mättöä kaupasta, lisäksi hoitolapsille pidettiin viimeisenä päivänä herkkupäivä! 

Opin itsestäni taas paljon ja suurin juttu ehkä oli se "äitiyskuplan" puhkeaminen, jossa edelleen elin. Usein sitä vähättelee että on "vain äiti" vaikka siihen kuuluu paaaaljon muutakin, mutta sain myös tehdä tai annoin itselleni luvan tehdä, paljon asioita joita en normaalisti teksi.


Elokuun toivotamme ilolla tervetulleeksi, se tulee olemaan täynnä kaikkea kivaa, unohtamatta rauhoittumista oman perheen kesken.


Elokuumme lähtee käyntiin huomenna häihin vieraaksi menolla <3

Ps. Blogi päivittyy hitaammin, sillä en ole saanut ostettua vielä uutta tietokonetta... :D


keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Kauneus keskiviikko : Biozell Colormask Chili pepper & Night Sky

Olen aina testannut color maskeja vain vaaleisiin hiuksiin ja koska omista ihanan ystävän joka kyllästyy kerran kuussa omaan hiustenväriinsä päätettiin kokeilla hänen hiuksiinsa kahta eri color maskia samalla kertaa ja vielä hirveällä kiireellä.



Ylimmäisessä kuvassa näkyy lähtötilanne, seuraavassa tilanne jossa punainen color mask on sekoitettu hoitoaineeseen, laitettu kosteisiin hiuksiin ja annettu vaikuttaa noin kymmenen minuuttia. Jos olisimme ollet fiksuja ja halunneet räväkämpää punaista (ei siis pelkkää sävyn vaihtoa) olisimme laittaneet color maskin kuiviin hiuksiin ilman hoitoainetta.


Kun hiuket saatiin kuvattuja ja kuivattua, laitoimme latvoihin kahteen kerrokseen sinistä color maskia, joka tässä tapauksessa veti mustaksi. Itse laitoin color maskin alas latvoihin ja ystäväiseni ylös.
Viimeisessä kuvassa hiukset ovat vielä hieman kosteat, mutta niistä tuli aika hauskat! Jossain vaiheessa kokeillaan tehdä raitoja maskejen avulla!

Mitä tästä siis opimme:
1. Color mask aina kuiviin hiuksiin.
2. Jos haluat vain sävyttää hieman, sekoita maski hoitoaineen joukkoon.
3. Jos haluat räväkämmän värin vaihdon, laita hiuksiin pelkkää color maskia.
4. Älä tee mitään liian kiireellä
5. Hauskat muodonmuutokset hiuksille on taattu.


perjantai 24. heinäkuuta 2015

Lapsen sopeutuminen

Lupasin viime postauksessa kirjoittelevani Tomaksen suhtautumisesta siihen, että aloitin työt.  Yritin ennen töiden alkua etsiä vähän juttuja siitä, miten pieni lapsi on suhtautunut kun äiti toimii perhepäivähoitajana, mutta empä löytänyt juuri mitään. Ehkä tästä tekstistä on apua siis jollekkin joka harkitsee tätä työtä.

Tomas on ainoa lapsi, isovanhempien ensimmäinen lapsenlapsi, kuten arvata saattaa on hän saanut aina jakamatonta huomiota osakseen ja tottunut siihen, että hänet huomioidaan lähes aina ensimmäisenä, hän saa leikkiä itse leluillaan, eikä juuri jokapäiväistä lelujen jakamista ole tarvinnut harjoitella. Toki leikkikavereita on käynyt välillä ja jakamista näin harjoiteltu, mutta ei kuitenkaan näin tiuhaan. 

Oman vuoron odottaminen ja jakaminen ovat asioita joita nyt on harjoiteltu ja se on erittäin hyvä juttu, perusasiat kuitenkin pitää hallita.








Mutta mites se suhtautuminen?

Tomakselle iski taas kova äiti-vaihe. Isi ei kelpaa, ainoastaan äiti, hätätilanteessa mummikin käy. Kuten olen kertonut, tykkää poika nykyään nukkua pitkään ja tämähän nyt sitten onnistuu enää vain viikonloppuisin. Tästä johtuen Tomas on ollut kovin väsynyt, sillä hän heräilee "hitaasti". Nyt rytmi on kääntynyt kohtuullisesti ja Tomas herää aamusin viimeistään 7.30 viikolla ja viikonloppuisin sitten nukkuu jopa kymmeneen.

Kiukkuamista on myös löytynyt, mutta jakamisen ja oman vuoron odottamisen harjoittelussa on otettu isot askeleet eteenpäin ja näin ollen ne sujuvat. 

Poika ei suostu nukkumaan päikkäreitä ja onkin siksi kovin väsynyt iltaisin, tavallisesti unille on käyty klo 21, mutta nykyään on ihme jos jätkä jaksaa valvoa edes kahdeksaan. Se taas on hyvä asia aamujen kannalta. 

Välillä tulee riitaa siitä, kuka nyt sillä tietyllä autolla saa leikkiä ja ruma sanakin on kertaalleen suusta putkahtanut, illalla on saattanut lautaset lennellä ja äitiä on haukuttu tyhmäksi, anteeksi on jouduttu pyytelemään ja viikonloppua Tomas odottaa aina innolla. 

Puistoilu ja urheilukentällä käynti on lisääntynyt ja poitsu on siellä ihan innoissaan.. 

Suhtautuminen hoitolapsiin on hyvää, Tomas sai neljä uutta ystävää ja etenkin yhden kanssa kemiat kohtaavat täysin. Puistoon kävellään käsi kädessä, ruoka syödään vierekkäin ja parhaat leikit olisi aina kahdestaan, jolloin aikuisella ei ole asiaan puuttumista. Toisia autetaan ja silitetään, tervehditään, sanotaan heipat, pyydetään tarpeen tullen anteeksi. 

Uskaltaisitko sinä alkaa perhepäivä hoitajaksi? Minä uskalsin ja uskaltaisin edelleen. Illat ja viikonloput on yhteistä aikaa perheen kesken ja siitä jokainen meistä nauttii aivan eri tavalla nyt. 

Enää viikko töitä jäljellä, se mitä sitten teen on vielä itsellenikin arvoitus. Ehkä pidän hieman lomaa ja soittelen osastolle mahtaisinko päästä tekemään keikkahommia. 


Käy ihmeessä muuten tykkäämässä blogini facebook sivusta KLIK
Ja kurkkaamassa mitä instagramin puolella tapahtuu, yritän päivitellä instagramia, silloin kun blogi päivittyy hitaammin. KLIK.

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Töihin paluu

Mä olen tykännyt, tykännyt, tykännyt.. Muistinhan sanoa tykännyt?
Kun jätin työelämän kolme vuotta sitten ja jäin äitiyslomalle muistan ajatelleeni, että hoidan Tomaksen kotona kolme vuotiaaksi ja en kai edes pahemmin ajatellut töihin paluuta.

Nyt kun olen aloittanut työt ja kuitenkin saan hoitaa Tomasta kotona, olen huomannut että kaiken "normaalin" yhdistäminen ja mahduttaminen kalenteriin onkin isompi homma, kuin olin ajatellut. Vapaa-aika menee siivoamisessa ja Tomaksen seurasta nauttiessa, lenkkeillessä ja seuraavan päivän hommia valmistellessa.

Ystäviä olen ehtinyt nähdä vain kauppareissulla, sillä tunnit loppuvat kesken, maratoonipuhelut taas on pystytty hoitamaan siivouksen aikana. Kyllähän sitä aikaa varmasti oikeasti olisi enemmän jos vain osaisin jo käyttää sen sekunnilleen oikein ja antaisin vaikka miehen hoitaa kotihommia. Sitä tässä nyt vielä harjoitellaan, sekä ajan käyttöä - että miehelle kotihommien siirtoa.

Mä olen harmitellut, kun monet ihanat bloggaajat ovat lopettaneet kirjoittamisen töiden alettua, mutta en yhtään ihmettele. Lapsi menee minullakin kaiken edelle ja kirjoitan kun yksinkertaisesti ehdin, en halua kuitenkaan karsia Tomaksen kanssa vietetyistä tunneista hetkeäkään, joten nytkin Tomas on nukkumassa kun avasin tietokoneen.



Työt ovat myös tehneet minusta kärsivällisemmän, enkä enää inhoa siivoamista - ihme! Olen myös oppinut itsestäni monia uusia asioita, saanut itseni heräämään ennen kukon pieraisua ja opetellut taas syömään puuroa aamulla.

Miten Tomas kaiken on ottanut? Perheen ainoa lapsi, joka on melkein aina saanut meidän kaiken huomion itseensä, joka on aamu-uninen ja nukkuisi mielellään vähintään yhdeksään, Tomas joka haluaisi olla aina vain ulkona ja nauttii hiljaisuudesta. Siitä kirjoitan seuraavaksi hieman.


Kauneus keskiviikko: Kiepsautus

Tän helpompaa vinkkiä mulla ei ole edes antaa. Kiepsautus.


1. Laita hiukset matalalle ponnarille.


2. Jaa hiukset kahteen osaan ja kiepsauta ne ylhäältä ponnarin alta tulemaan.  Tätä voi jatkaa lisäämällä pienen kuminauhaponnarin jokaisen kiepsautuksen jälkeen, silloin kampaus on ihana! 



sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Hoitotädin hommia

Kun aloitin perhepäivähoitajana on mieleen palaillut paljon myös entiset hoitolapseni. Aloitin lastenhoidon satunnaisesti jo aikaisin, yläasteella vasta "kunnolla", mutta ennen sitäkin olin jo tuttavien lapsia vahtimassa kauppareissujen ajan.

Kun itselläni on ikää jo/vasta  24-vuotta, on vanhimmat hoitolapseni jo valmistuneet ammattiin, sillä ei minulla kaikkien kanssa mitään järjettömän suurta ikäeroa ole ollut. Pienimmillään ikäero on itseasiassa ollut varmaankin 3-vuotta.  Parista "hoitolapsestani" on tullut tai tulossa parturi-kampaajia. Yksi pääsi ripille tänä kesänä, yhdestä en oikeastaan ole kuullut paljon mitään. Muutamat ovat aloittaneet tai aloittamassa yläastetta/lukiota, muutamat ovat vielä ala-asteella ja osa vasta aloittamassa koulua ja kerhoa. Eiväthän nämä kaikki lapsoset minua edes muista, onhan suurimmasta osasta jo lähemmäs kymmenen vuotta aikaakin.

Törmäsin taannoin myös jyväskylässä vanhoihin hoitolapsiini. Se on super hassua, kun tunnistaa itse lapset vielä monen vuoden jälkeen, mutta lapset ovat olleet silloin iältään 1-3v joten eiväthän he minua välttämättä muista. Yksikin kultakutrinen poika taisi kerran hieman ihmetellä hoplopissa, kuin tervehdin häntä iloisesti ja kysyin nimeltä mitä kuuluu. Tajusinkin että niin joo, lapsille opetetaan ettei tuntemattomille puhuta ja minä olin se "tuntematon".


Minusta on hauskaa, suorastaan mahtavaa kuulla ja nähdä vanhoja hoitolapsiani, oli kyse ollut sitten satunnaisesta hoitamisesta tai pitempiaikaisesta. On ihana nähdä miten he ovat päässeet elämäss eteenpäin ja kuulla heidän saavutuksistaan. Kaikki he ovat minulla muistissa hyvin ja tulevat aina olemaankin, jokaisen kanssa on ollut omat tyylit ja jokaisen kanssa on ollut mukavaa, osan kanssa pidetään edelleen yhteyttä.

Tämä esimerkiksi on yksi niistä syistä, miksi haluan tehdä työtä lastenparissa. Vaikka välillä onkin kiukkupäiviä ja kaikkia ei varmastikkaan aina voi miellyttää, niin turvallisuus ja kodinomainen hoito ovat tärkeitä asioita, se että hoitaja on läsnä, mutta antaa myös lasten harjoitella itsenäisesti eri juttuja. Mikään ei myöskään estä tässä työssä hulluttelua. Aina on oltava se  turvallinen aikuinen, mutta samalla voit myös olla se kiva aikuinen joka käyttää uimassa, laskee mäkeä, keinuu ja tekee just sun kanssa jättiläiselle sopivan hiekkalinnan. Se aikuinen joka puhaltaa kun tulee pipi, taputtaa kun onnistut!

Moikka vaan siis teille kaikille rakkaille vanhoille hoitolapsilleni ja heidän vanhemmillensa, jos tämän tekstin näätte. Olette jokainen olleet mahtavia ihmisiä!

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Boyfriend / Husband Tag

Tähän haasteeseen mäkin halusin ottaa osaa ja koska T suostui ilman taivutteluja, niin tässä tulee boyfriend haaste!
Tyyli on siis se, että ensin T vastaa kysymyksiin ja mä laitan lopuksi oman vastaukseni. Saapi nähdä onko jokin näistä kysymyksistä vaikea tuolle mieskullalle.

1. Jos tyttöystäväsi katsoo telkkaria, mikä siellä todennäköisesti pyörii?
- Voinks mä vastata sinkkuelämää? Tai Mainokset? Laita mainokset?  :----D

Tässä siis todistetaan se, että mä en juurikaan katso telkkaria, silloin kun se meillä on päällä, kuten nyt, sieltä tulee mainoksia, sinkkuelämää tai house.

2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa?
- Ei mitään.

En mitään.

3. Mikä on hänen inhokkiruoka?
- Ainaki hernekeitto.

Jep! Hernekeitto tai ylipäätään mikään muukaan keitto ei uppoa, eikä meillä niitä syödä.

4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa?
- Ranskalaiset ja mansikkamuuli tai salmiakkibattery.

No jos käydään hakee nopeesti safkaa niin joo, ranut on kova sana, mut jos mennään raflaan niin sitten possupihviä. Mansikkamuulin tilaan aina kuin sellainen on mahdollista saada oikein tehtynä. (Eli kerran kahdessa vuodessa. :D) Salmiakkibatteery on baareillessa aina se juoma, jonka tilaan ekana.

5. Mikä on hänen kengänkoko?
- 37-38
Sepä se!

6. Jos hän keräilisi jotakin, mitä se luultavasti olisi?
- Muumimukit

Tää oli vähä liian helppo, koska niitä mä kerään ja niihin on koskemiskielto kaikilla. :D

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä?
- Aurajuustoa ja haribon mustia karkkeja.

Tää on vähän huolestuttavaa, mutta totta! Nyt en oo kyllä syönyt aurajuustoa pitkään aikaan vaikka kaapista löytyykin.... Pitäsköhän käydä hakemassa pala... :D Ja noi karkit, myönnän, ne on suuri pahe aina kun on naistenvaivat ja kaikki kenkuttaa. :D

8. Minkälaista musiikkia hän kuuntelee?
- Apulantaa

Sitä mitä T on ladannut tikulle. Eli kaikkea kakkaa ja sen lisäksi Apulantaa ja 90-luvun jumputusta ja ja ja... :D


9. Minkälaisista elokuvista hän pitää?
- Komediasta ja romanttisista.

Näin on, etenkin komedia, mutta tykkään myös draamoista ja toiminnasta!

10. Minkä väriset silmät hänellä on?
-Vihertävät

-Hyväksytään, mulla on vähän pimeen väriset silmät. :D

11. Kuka on hänen paras ystävä?
- Krista

Jep.Ei varmaan tullut kellekkään shokkina. Terkkuja vaan vaimokulta !  

12. Asia mitä usein teet, josta hän ei pidä?
- Oon tietokoneella... muahahahahaa.

Jättää likapyykit pyykkikoneen _eteen_ eikä laita suoraan sinne koneeseen tai koriin! Se on turhauttavaa. Ja joo, oon joskus vienyt jo T:n tietokoneen parvekkeelle kun on menny hermo siihen, tähän on valituksen ansiosta kuitenkin tullut muutos ja mä taidan olla kohta se joka avaa koneen useammin. 

13. Missä hän on syntynyt?
- Karstulassa

No tuota, Karstulassa oon asunut silloinkin, mutta Jyväskylässä ksks:ssä syntynyt.

14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?
- Suklaakakku.

Millonhan toi leipois mulle? :D 

15. Minkä parissa hän viettää mielellään monia tunteja?
- Tomaksen.

<3

16. Mitä hän osaa erityisen hyvin?
- .....

Vastaus ei sovi julkiseen levitykseen. :D

17. Mikä on oudointa ruokaa, mistä hän pitää?
- Hyi v***u...... Paahtis jonka päällä on maksamakkaraa ja juustoa, ok tähän asti kuulostaa ihan kohtalaiselle, mutta tää vielä lämmittää sen mikrossa!

Ok tää on niin oksettava että kielsin kertomasta! Teen tolleen ehkä kerran vuoteen ja aina T kattoo sillee että kohta se lähtee oksulle. 

18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan?
- kännykkä, kaikki sytkärit, Tomas

Kiitti hei, yleensä mun kännykkä on hukassa.

19. Mikä saa hänet ärsyyntymään?
- Tietyt ihmiset, minä, tietyt eläimet

Jep! Ja T heiluttaa super ärsyttävästi jalkojaan kun yritän nukkua tai vaikka kirjottaa ja ne vaan heiluu tuolla silmäkulmassa ja argh! :D Ps. Nytkin toi heiluttaa jalkojaan tossa.. 

20. Entäs piristymään?
- Tomas, päivänkakkarat, raha

Jep jep. :D Tomas on aina ihana, päivänkakkarat on kauniita ja kun välillä tulee isoja laskuja (vakuutukset jne) ja sen jälkeen rahaa niin hallelujah! :D 

21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee?
- Johnny Depp

Se mies. <3

22. Millainen hän on tyttöystävänä?
- Mahtava

Ok, aika oksu vastaus. :D Mut kiitti hei, sä oon oppinu tykkäämään selvästi mun ärsyttävyydestä.

23. Milloin hän tapasi vanhempasi?
-En minä muista

Ihan ekojen viikkojen seurustelun jälkeen ja voi jessus että jännitti vaikka vaan sillon suunnilleen juoksi portaat ylös. :D

24. Mikä on hänen uusin villityksensä?
- Muumimukit

- Tää on niiiiiin vanha, mutta eipä oo muitakaan ollut.

25. Millainen on hänen kotilook?
- Mekko.
Mulla on aina kotona joko mekko tai kollarit ja toppi. AINA. Nytkin. :D 

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Kauneus keskiviikko : Näin loihdit upean kampauksen loppukesän juhliin!

Heippa! Tässä tuleekin nyt parturi-kampaajan tekemän kampauksen ohje. Teko näytti yllättävän helpolle, mutta aikaa tähän saa varata. Ohjeen kuvat on otettu koekampausta tehdessä ja niitä on PALJON.

Kampaukseen tarvitsen:

Valtavan donitsin
Paaaaaljon hiuspinnejä
Hiuslakkaa
Kamman
Kihartimen
Hius koristeita
Klipsejä joilla saat jaetut osiot pysymään erillään.




Kuva lähtötilanteesta, jonka jälkeen hiukset jaettiin kahteen osaan suoralla jakauksella. 






Tämän jälkeen hiuksia jaettiin vielä pienempiin osiin ja osioita hieman tupeerattiin yksi kerrallaan. Osioita tehtiin sykkyröitä jotka kiinnitettiin tiukasti hiuspinneillä kiinni. 



 Seuraavaksi otettiin jättidonitsi, joka kiinnitettiin hiuspinneillä sykkyröihin tiukasti. 





Avattiin taas osia hiuksista ja hiusta tupeerattiin taas hieman, jonka jälkeen hiuksista jaettiin osia donitsin päälle, niin että dontisti piilotettiin täysin. 



Tässä vaiheessa kiharrin tulee mukaan kuvioihin, taas jälleen kerran avataan hiuksista pieniä osioita joita tupeerataan ja kiharertaan. Ylempiä hiuksia kiharretaan enemmän tyvestä päin ja alempia enemmän latvoista.




Jokainen kihara laitetaan pinnillä kiinni donitsiin. 


 Loput avonaiset hiukset asetellaan päänmyötäisesti tai hieman roikkuvasti ja kiinnitetään pinneillä.





Lopulta kampaukseen voi lisätä koristeeks vaikkapa kuvan tapaan ruusuja.

Kuulostaa helpolle, eikä näytäkkään kovin vaikealle. Tätä ajattelin itsekkin kokeilla omiin hiuksiini, sillä kaksi ihanaa menevät naimisiin elokuussa ja mulla on hiuskriisi! 

Kiitokset Sventulle kampauksen tekemisestä, kuvausluvasta ja avusta, sekä Sonjalle kun sain kampauksen teon kuvata!


maanantai 13. heinäkuuta 2015

Perheloma Tampereella

Tampere, se on edelleen mielestäni yksi Suomen kauneipia kaupunkeja. Me lähdimme viime torstaina aamusta ajelemaan kohti Tamperetta tai no kohti Tampereen ikeaa, josta suuntasimme myöhemmin Nokian Edeniin. Kävimme Edenissä myös viime kesänä KLIK.

Edenissä olimme tällä kertaa ajoissa, kirjasimme itsemme sisään ja suuntasimme heti kylpylään lillumaan. Tomas odottikin paljon uimaan pääsemistä.





Tällä kertaa meillä oli mukana oman pienen perheemme lisäksi myös äitini, isäni, nuorempi pikkusiskoni ja pikkuveljeni. Kaikki kyllä viihtyivät loistavasti. Muksut puhuivatkin, että haluavat tuonne uudestaan. 

Viime vuonna emme ehtineet käydä juurikaan katsomassa leikkihuoneita, mutta tällä kertaa ensimmäinen ilta kylpylöinnin jälkeen vietettiin leikkihuoneissa, Tomaskin sai sieltä kaverin, tekemistä siis riitti senkin puolesta.



Hyvin nukutun yön jälkeen, kävimme aamupalalla ja lähdimme vielä uimaan, ennen kuin suuntasimme Särkkikseen. 

Särkkisessä sää oli hyvä, mutta vielä oli Tomas ehkä liian nuori tuonne. Poitsu kyllä kävi useassa laitteessa, mutta kovat äänet ja ihmispaljous eivät ole se poitsun juttu. 

Tomas kävi siskoni kanssa Koiramäellä(vai koiramäessä?), joka oli ehdoton hitti tälle eläimiä  rakastavalle pojalle. Lisäksi vastoin omia periaatteitani pyörähdettiin myös delfinaariossa.



Meillä oli mukava reissu ja ensi kuulle on taas reissu jonnekkin suuntaan suunnitteilla, mikäli aika vaan riittää.  Nyt mun on lähdettävä aamupalan tekoon, sillä tänään on ensimmäinen työpäiväni! Mukavaa viikkoa ihanat! 

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Kauneus keskiviikko: Pastellipinkki

Viime vuonna lokakuussa repäisin ja värjäsin color maskin avulla hiusteni latvoja pastellipinkiksi. Tuo postaus kulki nimellä tugga taikoja ja löytyy täältä ja tässä taas on ohje jolla pastellisävyn sain aikaiseksi.

Tiistaina illalla minulle jäi paljon ns. vapaa-aikaa, kun Tomas nukahtikin sohvalle. Tarkoituksena oli leipoa tonnikalapiiras, sillä seuraavana päivänä (eli tänään!!) on tulossa vieraita. Sain kuitenkin päähän piston, että nyt olisi saatava värjätä koko pää(hiukset) pastellipinkillä ja ei muuta kuin tuumasta toimeen.

Sekoittelin hoitoaine + colormask seoksen valmiiksi ja laitoin hiuksiin vaikuttamaan. Sillä välin ehdin leipoa piirakan ja laittaa senkin jo uuniin. 



Taas kerran ajattelin, että o-ou, meniköhän pinkkiä liikaa, mutta ei mielestäni mennyt. Tykkään hurjasti! Jännä vaan nähdä miten tämä reagoi kylpyläkäyntiin. Ehkä hyvin, ehkä huonosti, ehkä ei mitenkään. Tuota seosta tuli tehtyä kyllä taas niin paljon, että ei muuta kuin lopulle kannellinen rasia ja odottamaan seuraavaan kertaan. 




Ylhäällä vielä lähtötilanne ja salamavalolla ja ilman salamavaloa otetut kuvat. Kuvat tosiaan kyllä on taas kännykkälaatua, mutta menköön. Luojan kiitos mun hiukset ei oon noin karmeassa kunnossa oikeasti, miltä ne tossa vikassa kuvassa näyttää! :D



Mitä tykkäätte ?




maanantai 6. heinäkuuta 2015

Arvatkaa mitä?

Arvatkaa mitä, niin arvaatteko?
Mä olen joutunut vähän salailemaan teiltä yhtä juttua. Tai en joutunut, vaan olen ihan halunnutkin salailla sitä vähän.











Mä aloitan pienen pätkän työt maanantaina 13.7. Siitä kolme viikkoa eteenpäin teen töitä kotona. Joten saan hoitaa myös Tomasta kotona.
Mitä töitä? Sitä mitä olen halunnut tehdä, se mikä tuntuu luotevalle ja se mikä tukee periaatteitani. Mä toimin siis kolme viikkoa perhepäivähoitajana aivan ihanille lapsille, jotka ovat nyt käyneet kylässä yhtenä päivänä ja toisena päivänä "harjoittelu" hoidossa. Molempina päivinä kaikki on mennyt hyvin! 

Oon ollut super innoissani tästä, sillä nyt kaikki ne kansioissa maanneet ideat, tai no ei kaikki, mutta osa niistä pääsee toteutumaan käytännössä! Mikäli sää sallii, me vietämme paljon aikaa ulkoillen, siitä nauttii kaikki!



Mä olen koonnut aamupala-lounas-välipala listoja kaikille nuille viikoille, olen miettinyt erilaisia touhuja, kaikkea mahdollista. Kaikki on vieläpä listattu ja listatkin ovat jopa tallessa! 
Pehmeä lasku työelämään, ainoa asia mikä harmittaa, on se - että töitä on vain kolmeksi viikoksi, mutta parempi sekin kuin ei mitään!

Tulen varmasti jakamaan täällä touhu- ja ruokalistoja ja fiiliksiä siitä millaista työ on, mutta hoitolapsista en tule  kirjoittamaan mitään. 

Ennen töiden aloittamista, me kuitenkin käymme lomailemassa koko perheen voimin, missäpäs muuallakaan kuin siellä Tampereella. Nokian Eden ja Tampereen Särkänniemi kutsuvat siis! :)

Viikon päästä, meillä alkaa erilainen ja odotettu arki. :)

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Mikä kesä!



Wow mikä sää! Hellelukemat paukkui, selkä ja olkapäät paloi, Tomas heitti talviturki järveen, käytiin puistossa, puhellettiin saippuakuplia ja nukuttiin päikkärit mummilan sohvalla. Mahtava päivä!
Tänään ehdittiin siis nauttia kunnolla ihansta säästä, huomiselle illalle on luvattu vesisadetta, saapi nähdä pitääkö paikkansa. Johan meidän kerrostalon pihan vesilätäköt (= koko piha) ehti kuivua.

Joko siellä on heitetty talviturkki? Mä en uskaltautunut itse vielä uimaan, mutta eiköhän tässä viikon sisällä tule käytyä, mikäli sää sallii! :)




Ensimmäiset kisat

Jatkan vielä tämän tekstin verran Satusivellin aiheella, sillä Tomas osallistui ensimmäistä kertaa "kisoihin", homma oli hyvin leikkimielistä ja tietysti kaikki osallistujat palkittiin.












Tomas juoksi, heitti palloa ja hyppäsi pituutta. Juoksu ja pallon heittäminenhän nyt on tuttuja juttuja, mutta pituushyppy oli ihan uusi kokemus tälle jätkälle. 

Heti kun pääsimme urheilukentälle, poika kävi juoksemassa/kävelemässä alkulämmittelyiksi kaksi kertaa kentän ympäri ja ajattelin että hän nukahtaa kohta seisaalteen - päiväunet kun tuona päivänä olisi ollut tarpeen. 






Pieni jännitys iski kun juoksu "kisa" alkoi, mutta onneksi täti oli pitämässä kädestä kiinni. Pallonheiton ja pituushypyn jälkeen piti taas päästä juoksemaan kenttää ympäri ja sehän sopi. Urheilu kenttä on kiva paikka, siellä ollaankin nuiden kisojen jälkeen viettetty aikaa niin juoksemalla kuin futistakin pelaamalla.