maanantai 29. joulukuuta 2014

Kun äiti ei nuku

Huomaatteko tekin blogin hidastuneen tahdin? Mä tunnen olevani nyt niin lomalla, että konekkaan ei aukea joka päivä, ei edes joka toinen.

Mulle tuli taas tää uneton kausi ja kerrankin otin asiakseni puuttua asiaan ajoissa. Nämä reippaat kaksi vuotta, jotka olen viettänyt äitinä, on opettanut mulle paljon itsestäni ja siitä mihin en aiemmin kiinnittänyt huomiota. Nyt osaan yhdistää nämä unettoma kaudet jo oikein. Unettomat yöt johtuvat mulla usein stressistä tai siitä kun stressi helpottaa.


Tällä hetkellä tämä johtu(u/i) ilmeisesti stressin helpottamisesta, vaikka nautinkin siitä pienestä stressitä, olen nyt antanut itselleni luvan ottaa rennosti ja aionkin ottaa, T on nyt lomalla vielä muutaman päivän, joten apukädet ovat 24h käytettävissä.

Korjailin tuossa pieleen kääntynyttä unirytmiäni melatoniinin avulla ja pakko sanoa, etten hetkeäkään uskonut, että tuosta olisi mitään hyötyä. Mullehhan kävi salakavalasti niin, että kello oli lähempänä aamua, kuin yötä silloin kun katsoin viimeisen kerran kelloa.

Niin vain kuitenkin kävi, että otin melatoniinia ennen kahdeksaa illalla,  olin täydessä unessa jo klo 21 ja heräsin aamulla yhdeksän jälkeen ihan virkeänä. Tiedättekö, oli ihan parasta herätä virkeänä, siis oikeasti virkeänä! (Ei silleen keinotekoisen virkeänä, vaan ihan true virkeänä. :D)

Tomas heräili samaan aikaan toiseltapuoleltani ja T toiselta. Sellaiset aamut on luksusta.

Oikeesti luksusta ois myös se, kun saisin herätä isosta sängystä yksin jonain aamuna ja saisin naureskella kun T ja Tomas olis joutunu evakkoon sohvalle, nimittäin, se oo yleensä mä joka tippuu sängystä TAI siirtyy suosiolla sohvalle. 

Nyt taas teen hölmösti ja istun tietokoneella, vaikka kello on jo  kymmenen, Silmät meinaa painua kiinni ja tekstin sekaan hukkuu useampia kirjoitusvirheitä, selittelen taas omiani ja naureskelen itselleni.

Siinä vaiheessa kun ajatukset laukkaa nokkahuilun soittamisessa kaverin kiusaksi, on parempi sulkea läppäri ja suunnata iltahommien kautta sänkyyn, joten öitä!


lauantai 27. joulukuuta 2014

Joulu oli ja meni, mutta miten?

Joulu oli ja meni, meillä kaikki olivatkin olleet kilttejä, entäs teillä? Joko aletaan suunnittelemaan ensi vuoden lahjoja? 

Tällä hetkellä päällä on kunnon jouluähky, ei niinkään ruoan, vaan itse joulufiiliksen. Podin pitkään möömöötä siitä, kun joulufiilis puuttui kokonaan ja sitten se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ihana lumi ja pakkanen toivat sen mukanaan. 


Jouluaattona heräiltiin rauhassa kotona, katseltiin lastenohjelmia ja lähdettiin anoppilaan. Vietettiin siellä aikaa, syötiin ja otettiin rennosti. Tomas jätti päikkärit välistä ja suunnattiinkin sitten mun vanhempien luokse, jätettiin Tomas siihen hetkeksi ja haettiin joululahjat siskoni kämpiltä autoon. 

Saunottiin, syötiin, otettiin rennosti ja ihmeteltiin lahjoja. Illalla lähdettiin sitten kohti kotia ja Tomaskin oli jo ihan poikki, kotona kuitenkin uni väistyi sillä kuusen alla oli iso läjä lahjoja lisää, niin sitä taas avattiin paketteja ja viimein poika kävi kymmenen jälkeen unille. 

Tomas veti isoimman lahjakuorman jälleen itselleen. Onneksi sain kuvattua muutaman lahjan avaamisen videolle, sillä reaktiot olivat niin ihania. 

Olen iloinen siitä, että vaikka Tomas sai jätti määrän lahjoja, hän kuitenkin oli jokaisesta aidosti onnellinen. 


"Oooooh, vautsi!" kuului kun ensimmäiset autot paljastuivat paketista ja "Ooooooi oi oooiiii, söpöt villasukkat" kun isomummon tekemät villasukat paljastuivat toisesta. 

Tässä onkin kuvat suurimmasta osasta lahjoista, mikään ei tainnut pysyä paikallaan niin kauan että kaikista olisi kuvan saanut yhdessä. 



Tänä vuonna pukki toi Tomakselle paljon tarpeellista ja kaikkia mieluisia lahjoja, yksikään lahja ei ole päässyt pölyttymään vaan kaikki ovat päässeet leikkeihin mukaan jo nyt.

Vaatteita tuli tarpeeksi, nyt voidaankin varautua sitten seuraavan koon ostamiseen, leluista valehtelematta kaikki taitavat olla uusia suosikkeja. 

Aamulla koira ja isimies käytiin herättämässä kitaraa samalla soittaen, äidille tuotiin kahvia, kunhan äiti maksoi ensin sen kassaan ja autoilla on ajeltu parkkihalliin ja muualle. Kuvasta puuttuu ainakin mm. nokkahuilu, jonka piilotin huonolla menestyksellä. Sekä muumimukit ja meidän vanhempien lahjat ja ja ja....


Mitä te saitte lahjaksi? Entä lapset? 
psssst. Vaihdoin kuvien koon pienempään, onko liian pieniä?

tiistai 23. joulukuuta 2014

Hyvää Joulua !


Tulin toivottelemaan teille Hyvää Joulua! Täällä on ollut tohinaa ja touhua, nyt on kaikki hommat tehty ja odotellaan, että kinkun saa ottaa pois uunista. Huomenna aamusta otetaan rennosti, katsellaan lastenohjelmia ja lähdetään anoppilaan, välillä pyörähdetään kotona ja lähdetään toiseen mummolaan, Sellaiset ovat lyhykäisyydessään meidän suunnitelmamme.

Nauttikaa toistenne seurasta ja rauhallisuudesta!

lauantai 20. joulukuuta 2014

Kuulumisia

Ajattelin tulla nyt kirjoittelemaan vähän kuulumisia, viimeinen postaus kun oli ajastettu ja vähään aikaan en siis ole istahtanut koneelle ajan kanssa, saatika käyttänyt ajatustakaan blogia kohtaan, sillä aika ei yksinkertaisesti ole riittänyt.

Me ollaan touhuttu taas sitä tätä ja tuota. Kivaa on ollut ja uhmaa taltutettu. Pyörähdettiin perheen kanssa Pandan tehtaanmyymälässä ja HopLopissa, otettiin siskoni tuolle reissulle mukaan Tomaksen vahdiksi. Päästiin miehen kanssa pyörähtämään pikaisesti kirpparilla kätevästi samalla.
Heitettiin myös miehen kanssa kahdestaan Kuopion reissu ja tehtiin kerralla lähes kaikki lahja hankinnat. Pari juttua tilasin ja tein itse. Myöhemmin tällä viikolla tulikin ystävämme ja kummipoikamme taas meille pariksi yöksi kyläilemään. Lisäksi ollaan oltu mummilassa pyörähtämässä ja nautittu lumesta!

Eilen sainkin kivan yllärin ja T saakin pitää pienoisen joululoman ensi viikolla! Jes! Viimeksi kun lomailtiin häiden jälkeen vain muutama päivä. Ensi viikolla siis blogikin hiljenee hieman. Kerrankin kun saadaan viettää kunnolla aikaa perheen kesken.

Joulu on ihanaa aikaa, sillä maanantaina mummuni tulee tänne suunnalle ja myöhemmin joulun jälkeen tuleekin enoni, hänen naisystävänsä ja serkkuni myös. Parhautta.

Suurinosa lahjoista on paketoitu ja kuusikin on olohuoneen nurkkaan saatu laitettua, toisin se onkin jo ollut nurin kolme kertaa. Onneksi kyseessä on tekokuusi. Aatonaattona, tuo kuusi kuitenkin vasta saa koristeet päällensä, sillä olen varautunut sen kaatumiseen edelleen. 

Sellaisia pieniä kuulumisia tähän väliin, ja ihanan sumeita kännykällä otettuja kuvia. Kirjoittelen enemmän varmaankin ainakin tuosta Ikean reissusta myöhemmin, sillä eihän siitäkään selvitty ilman ylimääräisiä mutkia matkassa.

Mitä teille kuuluu? 

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Tortut


Tänä vuonna tehtiin Tomaksen kanssa vähän erilaisia joulutorttuja, niiden perinteistenkin kaveriksi. Tulin siihen tulokseen, että tämä on helpoin tapa pojan kanssa leipoessa. Innoissaanhan tuo murunen olikin ja joka päivä on pyydetty, voitasko leipoa torttua. Kävin ostamassa kaupasta isoimman tähtimuotin jonka löysin ja poika painoi sillä sitten taikinasta "tähtösiä", nosti ne pellille ja laitettiin yhdessä luumuhilloa päälle.

Tomaksen itse ottama kuva omasta joulutortustaan jota maistoi!
Tomas ei itse tykkää tortuista, enkä myöskään minä, mutta tekeminen on molempien mieleen. Saapahan sitten mies ja muut syödä näitä. Tehtiinkin kyllä torttuja niin vähän, että eivät ne varmastikkaan kauaa ehdi "kuivua". Ei haittaa, päästään tekemään lisää!

Onko siellä muita jotka eivät tykkää joulutortuista tai muusta ja leipovat silti?


maanantai 15. joulukuuta 2014

Kivulias keskiviikko

Kerrompa teille tarinan eräästä päivästäni.

Heräsin aamulla tavalliseen tapaani Tomaksen jälkeen, tajusin heti, että nyt ei oo kaikki hyvin. Jumatsuikka, kun sattuu ja vielä ihan törkeästi.
Yritin nousta ylös. Eipä onnistunutkaan heti ja sattui vielä enemmän. Tomas antoi mulle puhelimeni kun pyysin, tavallisesti poika olisi lähtenyt juoksemaan karkuun puhelin kädessä, mutta taisipa murunen tajuta, että nyt on vaan parempi antaa äidille se luuri.

Yritin soittaa miehelle töihin varmaan seitsemän kertaa. Kivusta huolimatta nousin ylös, en enää uskaltanut istua tai mennä makuulle, kun en tiennyt pääsenkö toista kertaa pystyyn. Sain viimein miehen kiinni ja vollotin puhelimessa, että en tiedä mitä enää teen kun selkä on niin kipeä.



Tässä välissä Tomas "hoiti" mua, silitteli ja hali, antoi suukkoja ja hoki "Äitillä pipi, Tomas hoitaa, ei haittaa". Reppana joutui näkemään äidin ei niin ihan hyvässä kunnossa.
Jonkin ajan kuluttua äitini ja mies tulivat ovesta, puin päälle, mutten edes yrittänyt vetää kengiksi tennareita, vaan heitin söpöt Crocksit jalkaan. Äiti jäi vahtimaan Tomasta ja mies lähti viemään mua lääkäriin. Ei mitään puhettakaan, että olisin päässyt sinne itsekseni.

Olin varmasti ilmestys takkuisissa hiuksissa, naama ja silmät turvonneena, sekä nenä punaisena niistämisestä. Autoon istuminen teki kipeää, lääkärille pääsyä odotellessa yritin istahtaa, mutta tiesin hetkessä, että se oli huono idea, jonka takia yritin kävellä koko ajan hieman.

Pääsinkin yllättävän nopeasti lääkärille, joka lopulta määräsi taas lääkettä, kerrankin ei mitään perus buranaa. Kerrankin sanottiin, että tule heti takaisin jos sitä tätä ja tuota ilmaantuu.

Kotiin tullessa äitini touhusi Tomaksen kanssa, otin heti lääkkeen ja aloin tekemään ruokaa pojalle, syötiin ja mentiin nukkumaan päikkärit. Sillä välin äiti oli siivonnut koko kotimme. Taas teki mieli huutaa kivusta ja toinen lääke naamariin ja taas Tomas hoiti äitiään. Pian tulikin mies kotiin ja lääkekkin alkoi vaikuttaa. Parasta.


Ainut ongelma nuissa lääkkeissä on se, että sivuoireina tulee pahoinvointia, päänsärkyä ja väsymystä. Toisaalta, mielummin nuo sivuoireet kuin jumalaton kipu. Mä toivon, että tää menee näillä lääkkeillä ja "levolla" ohi.
Jos ei mene niin en keksi enää mitä teen, liikunta, venyttely tms. ei auta ja pahentaa vain kipua. Hieroa ei saa, jos kivut yltyy. Sen tiedän, että uudet patjat hankitaan tällä viikolla sänkyyn, ettei ainakaan vanhat patjat pahenna tilannetta.

 
Tiedättekö, Tomas on maailman parhain Tomas. Äitini on maailman parhain äiti. Ja mieheni, hän on maailman paras mies.


 

lauantai 13. joulukuuta 2014

Joululahja vinkit yli 2-vuotiaille

Seuraavaksi onkin vuorossa yli 2-vuotiaiden joululahja vinkit.

Täällä vinkkasinkin jo Tomaksen synttäreiden aikaan hyviä lahjaideoita, niiden lisäksi kokosin vielä nämä Tomaksen omat toiveet joululahjoista. Nuo olivatkin niin "poikien" leluihin painottuneita vinkkejä, että päätin koota nyt enemmän unisex lahjoja tähä postaukseen.





Kuvat lainattu lekmer.fi:

Tässä vaiheessa lapsia yleensä kiinnostaa hoitaminen, oli se sitten nuken tai vaikka pehmolelu koiran hoitamista, rakentaminen, askartelu, piirtäminen, maalaaminen, musiikki, autot, leikkikeittiöt ja palapelit. Siinäpä niitä ideoita taas onkin. Silti se on vaan joka vuosi vaikea ostaa omalle tai kummilapsille lahjat.

Nyt alkaa olemaan viimeisiä päiviä, kun lahjoja enää ehtii tilata niin, että ne ehtivät jouluksi perille. Pian jo alkavatkin myös alennusmyynnit, joten kannattaa kurkata tämäkin sivusto, mikäli rahansäästö on mielessä jo ennen aleja. Kyseessä on siis alennussankari.fi - sivusto, josta löytää alennuskoodeja kätevästi, eikä tarvitse odotella aina niitä aleja.

Onko teillä ehdottaa lisää ideoita? 
Niitä nimittäin otetaan vastaan, meillä ostetaan ensi viikolla kaikki joululahjat. Iiks!


perjantai 12. joulukuuta 2014

Suukot


Se ei ole kakkakikkare, vaikka siltä hieman näyttääkin. Se on kotitekoinen suklaasuukko!

Facebookissa pyöri kertaalleen video, jossa valmistettiin näitä, en sitten löytänyt ohjetta enää joten sovelsin ja googlettelin hieman.
Nämäkin onnistuivat kivasti, mutta seuraavalla kerralla aion laittaa erittäinhienoa sokeria tai tomusokeria, saa nähdä miten sitten onnistuu! Tässä on ohje teillekkin!


Suukot 15kpl

3 munanvalkuaista
2dl sokeria
1tl vaniljasokeria
15 marie keksiä
200g maitosuklaata


1.Laita leivinpaperille Marie keksit ja laita uuni läpenemään 175 asteeseen.
2. Erottele kulhoon valkuaiset ja puolet sokerista, vaahdota.
3. Lisää loppu sokeri ja vaniljasokeri, varmista että vaahto on kovaa.
4. Pursota vaahtoa keksejen päälle.
5. Paista vaahdolla kuorrutettuja keksejä 6-8 min uunin keskitasossa.
6. Anna jäähtyä hieman ja sulata suklaa.
7. Kuorruta suklaalla ja laita jääkaappiin jähmettymään, tarjoile!


Oletteko te kokeilleet, aiotteko kokeilla? Miten onnistui?

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Irvistys



Yritäppä tästä taaperosta ottaa hymykuvaa tai ylipäätään kuvaa ilman irvistystä. On muuten hankalaa! Hassut ilmet on parasta ja ne naurattaa. Välillä saankin yllätettyä Tomaksen kännykkä kädessä ottamassa itsestään kuvia omista irvistyksistään.
Ilmankos mun puhelin on aina hukassa, kun lähes joka viikko sieltä löytyy vaikka ja mitä.
Oli sitten koiran kuonoa, Tomaksen varpaita, irvistystä tai muumikirjaa, silti ne on ihan huippuja!



maanantai 8. joulukuuta 2014

T o m a s

En olekkaan aikoihin kirjoittanut ihan vain Tomaksen jutuista, joten täältä tulee!


Tomas täyttää tässä kuussa 2v4kk ja on oikein kekseliäs, temperamenttinen, iloinen, sekä hieman ujo tapaus. Edelleen uudet ihmiset ja asiat jännittävät. Meneillään on lisäksi pelko-kausi. Välillä pelätään imuria, väillä, pimeää, välillä ihmispaljoutta, välillä possua... Ihan kaikkea laidasta laitaan.

Meillä on säännöllinen rytmi, joka menee kutakuinkin näin:
Herätys 07.00-8.00
Aamupala 8.30
Lounas 12.00
Päikkärit 13-14.00
Välipala 14.00
Päivällinen 16.30
Iltapala 20.00
Yöunille 21.15
(Äidin ja isin viereen kömpiminen 2.30)

Tomas syö huonosti aamupalaa. Lounas menee kohtuullisesti, välipala ja päivällinen paremmin, iltapalankin kanssa hieman takkuaa. Ehdoton syömisen nounou-lista pitää sisällään maustetut jugurtit, leivän ja kukkakaalin(edelleen).



Uni taas meillä on varmasti aina vaihteleva aihe.
Välillä Tomas nukkuu kokonaisia öitä omassa huoneessaan, mutta välillä on kausia kun poika tulee joka yö tasan 2.30 meidän huoneeseen tyyny kainalossa ja kapuaa sänkyyn. Poika on sekä ilta, että aamuvirkku.
Aamulla Tomaksella onkin oikein kiva tapa. Hän vetää peiton päältäni pois ja huutaa "Heräääääätyyyys". Mihin katosi ne suukottelu herätykset? hahah.


Allergiat ovat väistyneet kohtuullisesti pois ja pätkis voi syödä mitä vain. Ainoastaan tuo atooppinen iho on kiusanamme edelleen.

Lemppari leikkejä ovat ehdottomasti, piilo- ja hippaleikki, sekä rakentelu, kauppaleikki ja autoleikit. No okei, en kyllä tiedä yhtään leikkiä, josta tuo poika ei pitäisi. Kaikki menee siis ! Edelleen suosiossa on myös kaikissa kotiaskareissa auttaminen.


Tomaksen paras kaveri on ehdottomasti Niko. Tyttöystäviä Tomaksella riittää kovasti myös.

Rakastaa- kausi on myös erittäin kova, kaikkia rakastetaan ja paljon. Toisin meillä on opittu myös lällättämään ja rumia sanojakin on sanavarastoon siunaantunut. Onneksi (kopkop) niitä ei usein viljellä.

Sellaista tällä kertaa, haluatteko tietää jotain muuta? 
Millainen rytmi teidän +2-vuotiailla on?

perjantai 5. joulukuuta 2014

Daim-suklaa



DAIM-suklaa

½dl mantelijauhetta
2rkl vehnäjauhoja
2rkl  voita
2rkl siirappia
1dl sokeria
1rkl kaakaojauhetta
150g maitosuklaata

1. Öljyä leivinpaperi
2. Seikoita kaikki ainekset suklaata lukuuottamatta kattilassa, keitä noin 15min. 
3. Levitä seosöljytylle leivinpaperille. Anna jähmettyä hetki, sulata suklaa ja levitä se jäähtyneen massan päälle. Anna suklaan jähmettyä. 
4. Paloittele ja nauti (tai pakkaa vaikka lahjaksi).



Daimiakin kokeiltiin taas tehdä, itseasiassa samana päivänä kuin tikkunekkujakin. 
Tämäkin onnistui hyvin ja huomattavasti nopeammin kuin nekut. Daimin saa leikattua terävällä veitsellö siisteiksi paloiksi, mutta itse vain paloittelin sen käsin. Tätäkin saattaa löytyä paketeista jouluna.

Oletteko tehneet Daimia? 

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Kun äiti säikähtää osa2.

Pari päivää kivi nenässä tapauksen jälkeen kävi seuraava haaveri. T ja Tomas olivat olkkarissa, minä tein tuttuun tapaan kotihommia keittiössä. T käytti pikaliimaa omalla työpöydällään, laski liiman pöydälle ja käänsi katseensa pariksi sekunniksi pois liimasta. Seuraavassa hetkessä Tomas oli napannut pikaliiman ja haukannut sitä.

Poika kipittää luokseni "Äiti ota poiiiiis" ja siinä vaiheessa kun poika näyttää kieltään tajuan että voi p*ska, taas sitä mennään. Kielestä liima lähtikin helposti pois, mutta kitalakeen sitä jäi, enkä saanut sitä irti. Eikä saanut muuten poikakaan, saatika isä.

Soittelin äidilleni, oman paikkakunnan tk:hon, anopille ja naapuri kunnan tk:hon, jonka jälkeen soitin vielä myrkytyskeskukseen, varmistaakseni asian. Ei huolta, lähtee itsekseen pois, oli vastaus.

Ei siis mitään hätää, liima häviää sieltä itsekseen.

Mä luulin ton kivi nenässä tapauksen jälkeen olevani tarkempi, mutta noh, kuinkas toisesta huoneesta olisin tätä tilannetta nähnytkään. Taaperot ovat vikkeliä, vikkelämpiä kuin uskoisi. Ja he keksivät välillä täysin tyhmiä ideoita, mutta toisaalta, kaikkea on vissiin pakko kokeilla.

Arvatkaa mitä tehtiin perjantai-iltana?
No käytiin kaikki mahdolliset tavarat läpi ja siirrettiin pois viimeisetkin sellaiset, joita pojan ei ole hyvä saada käsiinsä.

Onko teillä/teille sattunut mitään vastaavaa?

maanantai 1. joulukuuta 2014

Tikkunekut


Joulukuun eka! Lähtölaskenta aattoon alkakoon!

Ajateltiin miehekkeen kanssa taas tänä vuonna, että tehtäisiin joululahjapaketteihin mukaan jotain itse, kokeiltiinkin yhtenä viikonloppuna taas useampia juttuja, joita toki on ennenkin tehty, mutta ohjeet eivät ihan olleet enää muistissa niin hyvin.

Nyt testiin pääsivät tikkunekut. Tällä kertaa näistä tuli paljon parempia kuin aiemmin! Johtunee ehkä siitä, että nyt meillä oli valmiiksi hankittuna tuo lämpömittari.

Tomaksen synttäreitltä jäi yli pillejä, joten testattiinkin sitten, miten ne sopivat nekkujen tikuiksi ja hyvin toimivat. Koemaistelu on toteutettu onnistuneesti useamman ihmisen toimesta.

Ohje on helppo ja nopea tehdä, eniten aikaa vie tuo seoksen kuumennus ja nekkujen jäähdytys. Näitä saattaa löytyä lahjakorista jouluna.