tiistai 30. syyskuuta 2014

Tunti lisää lapselle

 Yhteistyössä: Vileda & Lastenklinikan Kummit
Vileda lahjoittaa 100 euroa lasten ja nuorten mielenterveystyölle. jokaista kampanjan aikana tehtyä aikaa säästävää siivousvinkkiä kohden (1 postaus/ bloggaaja).



Perheen yhteinen aika on tärkeää, siitä ei päästä mihinkään.
Vaikka meillä itse olen kotona hoitamassa Tomasta ja T tekee töitä, on se perheen yhteisen ajan järjestely välillä haastavaa. Aikaa vie niin moni asia arjen pyörittämisessä ja tulee aina viemään. Välillä tapahtuu suunnittelemattomia asioita, jotka sekoittavat pakkaa.
Meillä etenkin siivous vetäisee helposti tunnin tai toisenkin, kun aina ei tajuakkaan heittää siivousta leikiksi.

Täällä ruudun takana ei todellakaan ole mikään siivousintoilija, mutta yritys on kova. Tykkään kun koti on siisti, mutta jatkuvasti lelujen järjestely ja imuri kädessä liikkuminen, eivät ole niitä ykkös juttuja arjessa.

Sain yhteydenoton koskien tunti lisää lapselle kampanjaa, lueskelin ja siinä vaiheessa kun silmiin osui teksti, jossa kerrottiin Viledan lahjoittavan 100€ lastenklinikoiden kummeille jokaista kirjoitettua tekstiä varten, olin jo mukana.

Vileda lähetti minulle setin helpottamaan siivousta ja viimeksi tänään näillä siivoilin keittiötä ja kylppäriä. Kuvissa näkyy lemppari tuotteeni.





Toisessa kuvassa näkyvä moppi sai minutkin innostumaan moppaamisesta eri tavalla. Lattioiden pesu on ollut lemppari puuhani siivouksessa aina, mutta tällä se on vieläkin kätevämpää.

Tomas tykkäsi suihkussa käydessä pestä laattoja ja ratsastaa pesurin varrella. 

Mä itse otan välillä vähän turhan paljon stressiä siivoamisesta, mutta olen opetellut muistamaan että siivouksesta voi tehdä leikkiä. Hyvillä välineillä siivouskin sujuu miellyttävämmin. 


Tässä omat vinkkini. 

Leiki! 
Lapsi tykkää, kun saa olla apuna askareissa.
Tomas tykkää kokata, laittaa pyykkejä ja tiskejä, pyyhkiä pölyjä, imuroida jne. Meillä onkin välillä kisoja, kumpi on kerännyt ensin lelut omaan koriin, kumpi on pyyhkinyt ensin tv-tasosta oman puolensa. Mopilla voi ratsastaa tai siihen voi laulaa kuin mikrofoniin.

Vie tavarat takaisin paikalleen, tiskit koneeseen.
Tämä on se oma heikkouteni.

Hankkiudu eroon tavaroista, joita et ole tarvinnut pitempään aikaan tai joille ei ole omaa paikkaa. 

Itse pidä nyrkkisääntönä seuraavaa, jos tavara ei ole ollut kahteen kuukauteen käytössä, laita se myyntiin, lahjoita tai heitä pois. Mahdolliset myynnistä tulleet rahat päätyvät aina Tomaksen kukkaroon. Tässä on kuitenkin poikkeus (kausikoristeet jne)

Pidä kiinni siivouspäivästä. 
Siivoa kerran viikossa kunnolla, raivaa ja pidä järjestystä yllä muina päivinä. 
Niin ja se ei ole kamalaa, vaikka lastenhuoneessa legot olisivat lattialla vielä päikkäreiden jälkeenkin.

Romukaappi

Tämä on se piilota ratkaisu, kun yllätysvieraat ovat oven takana viidessä minuutissa ja olet juuri päättänyt levittää kaiken pitkin kotia. Meillä löytyy romukaappi, joka siivotaan sitten siivouspäivänä ja sinne kertyneet tavarat pääsevät omille paikoilleen.

Ystävän vinkkinä
Tiskit voi piilottaa uuniin :D




sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Eteinen

Sain viimeinkin eteisen lipaston valmiiksi, pohdin kyllä edelleen maalaanko lipaston jalat tummaksi vaiko valkoiseksi, mutta nyt ennen kun saan päätöksen tehtyä on se hyvä näin. Mua harmittaa, etten saanut kokonaisuudesta niin kaunista kuvaa, miltä tuo luonnossa näyttää.

Niin ja tarkkasilmäisille heti huomio, lipaston ei ole tarkoitus näyttää uudelle, vaan vanhalle ja maalipintaan halusin epätasaisuutta vieläpä niin, että siveltimenjälkiäkin näkyisi.


Nyt meidän eteinen näyttää kivalle (ainakin tuosta lipaston kohdalta), mummolasta pitsiliina ja kyntilänjalkaan kynttilät niin se on siinä. Lampaantaljakin vaihtuu luonnonvalkoiseen mattoon talvella.


Seuraava projekti eteisessä olisikin maalata nuo kaapinovet, kiruvan punaiset - järkyttävän rumat sellaiset.
punaista ovea näkyy tuolla oikeialla lampun takana.

Pieniä muutoksia vielä tuonne on siis luvassa, mutta eipä tässä kiire ole valmiissa maailmassa. Jatketaan hommia taas kun inspis iskee, nyt tekisi vain mieli siirtyä kohti seuraavia ideoita, joihin liittyy repimistä, maalaamista ja nuo takana näkyvät heinäseipäät.


perjantai 26. syyskuuta 2014

"Kaikki osaavat olla kuvattavana"

Sanon aina, ihan aina valokuvaajille, etten osaa olla kuvissa. Niin vain kaikki aina naureskelevat, että kyllä osaat. Jokainen kuulemma osaa. Noh nyt ei ollut ihan ammattikuvaaja kuvaamassa, mutta kuitenkin. Nämä ovat hyvä vastaväite taas.

Aina kun yrittää saada itsestään asiallisen kuvan, käy näin.


Tai kun yrittää ottaa itse sisaruskuvaa käy näin. 


Ette edes halua nähdä "perhepotretteja". 


Mä kyllä irvistelen kameroille ja peileille niin kovasti, että pian ne alkavat irvistää takaisin.
Muita jotka eivät oikein osaa olla rennosti kameran edessä? 

torstai 25. syyskuuta 2014

Lomalla



Yritän purkaa muistoja nyt jonkinlaisessa järjestyksessä. Oltiin nimittäin lomailemassa isomummolassa, olen tainut olla viimeksi yökylässä siellä itse ennen Tomaksen syntymää. Mummola on ollut mulle aina rakas ja tärkeä paikka. Siellä olen viettänyt niin paljon aikaa ja sieltä on kertynyt monet ihanat muistot. Ja ette uskokkaan miten ihanaa minusta oli katsella, kuinka Tomas nautti isomummon seurasta ja he höpsoilivät yhdessä. Kamera oli kovassa käytössä välillä, kun yritin napata kaikki ihanat muistot nuiden kahden hupsuilusta talteen.



Vietimme Tomaksen kanssa mummoni luona neljän päivän loman ja lomalta se kyllä tuntuikin! Oli mukava muistella vanhoja juttuja, käydä vanhoissa tutuissa paikoissa ja katsella vanhoja valokuvia. Kiva lisä tietysti oli mummon tekemä ruoka, josta kukaan ei voi olla pitämättä. Tomas ja mummu tekivät myös lettuja yhtenä päivänä jälkkäriksi. Vaikkei Tomas niistä tavallisesti tykkääkkään, katosi kaksi pikkulettua nopeasti.


Viimeisenä päivänä kävimme vielä moikkaamassa isomummoani vanhainkodilla, oli ihana nähdä kuinka hänenkin vointinsa on kohentunut huomattavasti siitä mitä se oli vuosi takaperin. Vaikkei isomummo meitä muistanutkaan, oli hän silti iloinen käynnistämme.

lauantai 20. syyskuuta 2014

Touhukkaat, sanavalmiit ja temperamettiset

Sellaisia me olemme Tomaksen kanssa. Touhukkaita, sanavalmiita ja temperamenttisia. Aloin eräänä iltana miettimään, mitä juttuja Tomas on perinytkään meiltä vanhemmilta.

Tomas on yhtä nopeasti tulistuva ja leppyvä ihiminen kuin minäkin. Nämä  poika on perinyt ainakin minulta. Lisäksi poika on kova puhumaan, joka varmasti myös tulee minulta, T on sen verran hiljaisempi tapaus.



Keskittyminen ja rauhallisuus on varmasti tullut isänsä puolelta. Kiinnostus esimerkiksi elektroniikkaa, kirjoja ja erilaisia eläimiä/ötököitä kohtaan taas on myös isän puolelta. Muistan vieläkin kun Tomas oli ehkä kuukauden ikäinen ja tiellä meni sellainen perus ällö karvamato ja T nappasi sen käteen jä näytti vaunuissa makaavalle Tomakselle. Siitä se sitten lähti ja jatkuu vaan.


Musiikkipuoli taas tulee varmasti molempien puolelta, sillä mä hoilotan, rummutan, paukutan ja soitan vaikka kattilan kansia jos tekee mieli ja T kuuntelee varmaan 10 tuntia vuorokaudessa jollain tavalla musiikkia, edes tausta meluna. Tomas osaa jo joidenkin laulujen sanoja, kuten Robinin - Boom Kah ja Haloo Helsinki yhtyeen Beibi, toki lisäksi on myös lastenlaulujen sanat tuttuja. :D

Paljonhan on vaikka ja mitä, mutta onhan tuo pikkumuru myös ihan erilainen kuin me!

Mitä juttuja teidän lapsenne ovat perineet teiltä? 

torstai 18. syyskuuta 2014

Aika luovuttaa ?

Kun toivoo jotain oikein kovasti, tekee töitä asian eteen, yrittää selvittää asioita, miettii missä se vika piilee vaikka todellisuudessa vikaa ei olekkaan. Silloin sitä pikkuhiljaa alkaa miettimään, että joko sitä vaan lopettasi yrittämisen.
Joka kuukautinen pettymys veti aiemmi maton kovaa jalkojen alta, nykyään taas, se ei enää oikein tunnu miltään (aiempaan verrattuna). Olen yrittänyt todistella itselleni, että ei mulla ole vauvakuume.

Mun kroppa on ollut sekaisin ainakin sieltä keskenmenosta saakka. On tikutettu ovista, ihmetelty erivärisiä viivoja. Mietitty kipuja, kuunneltu kroppaa eri tavalla, odotettu, odotettu, odotettu ja petytty. Mä taidan olla edelleen vähän vihainen itselleni sen vuoksi, vaikkei sille nyt mitään voikkaan.



Jottei mene ihan valittamiseksi, niin onhan tässä se positiivinenkin puoli, että harjoittelu on kivaa! Harjoitus tekee mestarin, eikös ne jotkut viisaat niin sano.

Mä olen ehkä jo vähän asennoitunut niin, että meillä taitaa olla yksilapsinen perhe, yksi lapsi  jota rakastaa ja lelliä. Ja arvatkaa muuten lellitäänkö me Tomas pilalle, TODELLAKIN! Ei sillä, lellittäisiin vaikka lapsia olisi useampikin. Haha!

Olen tyytyväinen, että saan kokea äitiyden yhden lapsen kanssa, äitiys on parasta mitä elämä on tuonut eteeni ja mahdollistanut monet eri jutut itselleni. Olisin toki mielelläni myös useamman lapsen äiti, mutta näinkin on hyvä.

Nyt mä salaa toivon, että tästä kierrosta tärppäisi, mutta empäs kerrokkaan sitä kellekkään. Joten shh, älkää tekään kertoko. Ehkä se plussa vielä saadaan, ehkä se hymynaama tai ne kaksi viivaa vielä joku päivä piirtyvät siihen tikkuun.

Huomaatteko tekin, miten sekaisin mun pää tämän asian suhteen on..? :D

tiistai 16. syyskuuta 2014

10 Faktaa minusta osa 1


1. Suunnittelen paljon kaikkea, mutta toteutus onkin sitten eri juttu.
2. Olen puhelias tuttujen ihmisten seurassa, mutta uusien ihmisten seurassa olen hiljaisempi ja seuraan mielummin tilannetta "sivusta".
3. Mulla on paljon ennakkoluuloja, kaikesta.
4. Oon "kaikki mulle heti nyt" tyyppinen.
5. Mä oon nuorempana huijjanut ikäni kaverini kanssa, oltiin sillo 14 ja väitettiin että ollaan 16, koska tykättin vanhemmista pojista. :D



6. Mulla on tosi huono muisti, hukkaan kännykkäni, rahapussini ja kotiavaimeni useaan kertaan viikossa  päivässä. Kirjoitan kaiken lapulle mitä pitää muistaa ja välillä usein ne laputkin on hukassa.
7. En inhan siivoamista, siivoan useamman kerran viikossa, mutta silti täällä ei näytä sille.
8. Värjään lähes aina hiukseni Liven hiusvärillä.
9. Mun kengännumero on 38, mutta mulla on 36-39 kokosia kenkiä ja kaikki on sopivia.
10. Mä inhoan sitä, että meidän häkkivarasto on täynnä tavaraa, mutta en henno luopuakkaan niistä. KOSKA "tätä voi tarvita vielä joskus" :D



sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Sateisille syyspäiville tekemistä

Monesti on käynyt jo nyt alku syksystä mielessä, että miten ihmeessä keksii koko päiväksi tekemistä, mikäli ulkona sataa kuin saavista kaatamalla. Tässä on listattuna muutamat meidän vinkit.



Muovailkaa
Askarrelkaa
Maalatkaa vesiväreillä
Maalatkaa sormiväreillä
Piirtäkää ja/tai väritä
Leikkikää hippaa/piilosta
Rakentakaa maja
Lukekaa kirjoja



Tehkää kotiin temppurata
Menkää hyppimään vesilätäkköihin ja nauttikaa sateesta
Järkätkää picnic parvekkeelle tai vaikka olkkariin
Leipokaa ja/tai tehkää yhdessä ruokaa
Käykää kirjastossa
Pitäkää omat tanssi kekkerit
Siivotkaa yhdessä vaikka lelukoreja
Leikkikää lemppari leikkejä(autot, legot, palikat, palapelit)



Vesileikit kylppärissä
Palapelejen teko
Maalatkaa makaroneja sormiväreillä ja tehkäää niistä kaulakoru/käsikoru vaikka mummille.
Katsokaa elokuvaa tai jakso muumeja
Käykää uimahallissa
Käykää sisäleikkipuistossa
Käykää elokuvissa/katsokaa elokuva kotona
Pelatkaa erilaisia pelejä

Löytyikö tekemistä? Onko teillä vielä jotain muita ideoita sadepäiville? 




perjantai 12. syyskuuta 2014

Potta on kaveri, vai onko sittenkään?

Varoitus: Teksti sisältää pissajuttuja! 

Vaippa on vauvoille ja potta on kaveri. Vai onko sittenkään?

Noin luulin, kun Tomas ei ole käyttänyt vaippaa hetkeen ja meillä on pottailtu säännöllisen epäsäännöllisesti reilun vuoden.
Pitemmän aikaa Tomas oli myös päiväkuiva, automatkoilla ja nukkuessa käytettiin vaippaa. En ihan vielä kuitenkaan uskaltanut tuudittautua siihen, että se turvaistuin pysyy kuivana ja olisin ollut ihan liian laiska pesemään sitä kerta toisensa jälkeen.



Nyt on kuitenkin tapahtunut taantuminen, potta ei kiinnosta yhtään, mutta vaippaakaan ei ole kiva pitää. Kaikista kivointa olisi varmaan pissata lattialle. Joka taas ei ole äidin mielestä kivaa ja jonka poika kuitenkin ihan tahallaan tekee sanotaanko, että ainakin pari kertaa viikossa.

Pottia meillä on kaksi. Toinen vessassa ja toinen siellä huoneessa missä Tomas milloinkin sattuu leikkimään, eli potalle ehtii kyllä jos haluaa.

Huomasin nyt kuitenkin, että Tomas olisi kovasti kiinnostunut isojen poikien tavasta pissata pönttöön. Mutta eiköhän tuo varpaillaan seisominen pissaamisen aikana ole hieman haastavaa? Mene ja tiedä. Pitäisiköhän hankkia jokin korone tuotakin hommaa varten? 



Nyt onkin pakko kysyä, onko muilla ollut tällaista taantumaa?
Taas vissiin yksi vaihe muiden joukossa.

tiistai 9. syyskuuta 2014

Edulliset pussilakanat (+Tarjousvinkki)

Bongasin heti aamusta ONNEN MURUNEN -blogista vinkin, jonka päätin itsekkin hyödyntää ja jakaa vielä teillekkin.

Nyt nimittäin on Kodin ykkösen verkkokaupassa on ihan kivat tarjoukset pussilakanoille, lakanoille ja tyynyliinoille. Seiltä löytyy niin Finlaysonia, Vallilaa kuin Annoakin.





Tarkoituksenani on ollut jo pitkään ostaa Tomakselle muumipussilakanat ja mitäpä muutakaan sinne ostoskoriin päätyi.

Tuo Merimuumi pussilakana keltaisena on ollut jo kauan mielessä, mutta tämä ruutumuumi lähti mukaan hieman heräteostoksena, "koska halvalla sai".
Toisen setin saatan kuitenkin laittaa vielä odottelemaan joulua.


maanantai 8. syyskuuta 2014

Jokkista

Kun poika tykkää kovasti autoista ja aamusta pitäisi vaan päästä katsomaan tietokoneelta "ralliautoista" kuvattuja videoita, lienee sanomattakin selvää, että jos jokkis kisat ajetaan täällä lähellä, ollaan myös me siellä.

Niin kävi myös nyt. Täällä landella ajeltiin yhtenä viikonloppuna JM liigan sm-kisoja ja me mentiin finaalipäivänä katsomaan.

Oli virhe kertoa ennen päikkäreitä pojalle aiheesta, sillä eihän poika malttanutkaan nukkua ja sen alkoi kyllä loppuakohden huomatakkin.




Tomas jaksoi kyllä alkuun yllättävän hyvin, kierreltiin ja katseltiin paikkoja ja kun ajot alkoivat valkattiin hyvät paikat ja paineltiin katsomaan rinteelle ohi kaahailevia autoja. Jännintä pojasta taisi kuitenkin olla kun autoja meni "rikki"..



 Hiekka pöllysi ja poika oli innoissaaan, iltaa kohti alkoi kuitenkin tapahtumaan huomattavaa nuokkumista rattaissa, joten päätettiin lähteä kohti kotia. Autossa Tomas kuitenkin piristyi ja suunnattiinkin katsomaan vielä heppoja. Kotona poika nukahti istuma-asentoon sohvalle viereeni jo puoli kahdeksalta illalla, mutta ennen sitä ehditiin vielä leikkiä niin autoilla, kuin legoillakin.

Ilmeisen mukava päivä oli, niin meillä vanhemmilla, kuin Tomaksellakin.

Onko siellä muita, jotka käy katsomassa jokkista?


perjantai 5. syyskuuta 2014

Kruisinkia

Täällä oli autojen täyteinen viikonloppu, samana viikonlppuna JM liigan SM ja Carstunekruisinki! Tämä kyläkin heräsi eloon yhdeksi viikonlopuksi ja tällaisia saisi olla useamminkin, ei välttämättä autojuttuja, vaan myös jotain muuta?

Ja mitä me tehdään kun kerrankin tapahtuu jotain? Koko viikonlopuksi olisi menoa ja mytkeitä, mutta me ollaan flunssassa. Jee.


Ei vaan, mehän ei annettu flunssan häiritä, vaan lähdettiin päivällä katsomaan vähän autoja pojan kanssa tuohon vastapäiselle hiekkakentälle. Tomaksen täti tuli mukaan ja itseasiassa hän pääsikin kiertämään ja katselemaan autoja enemmän Tomaksen kanssa kuin me vanhemmat.

Mitä tän kuvan väreille tapahtu?!?!

Siinä sitä sitten ihmeteltiin autoja melkein puolitoista tuntia, ensin hiekkakentällä ja sen jälkeen jäätiin vielä katsomaan letkaa.Tapahtuman facebook sivujen mukaan autoja oli mukana 129kpl, eli näin pienelle paikkakunnalle kokoontuviksi oikeinkin hyvin. Harmi, etten muistanut ottaa kameraa mukaan ja harmi, etten ottanut enempää kuviakaan.

Illalla oli myös mytkeet, mutta sinne me ei sitten lähdettykkään. Ilmeisesti sielläkin oli kuitenkin hyvä meininki. Ehkä seuraavalla kerralla sitten mekin mennään iltarientoihin, tuleehan seuraava kerta?

Alankohan mäkin kohta ymmärtää autoista jotain? No EN.

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Vielä ehtii

Viime päiviin on mahtunut paljon, mutta taas sitä ollaan kuumeessa. Ei mennytkään ohi ihan helposti kuitenkaan tämä tauti.


Noh,kerhoilut jää tältä viikolta kerhoilematta. Jääpähän sitten aikaa enemmän vähän erilaiseen tekemiseen Tomaksen kanssa, kun joudutaan olemaan kotosalla.

Mitä me sitten tehdään? Toivottavasti tervehdytään, mutta lisäksi eteisessä odottaa heinäseipäitä ja lipasto/senkki, jotka odottavat muuttumisleikkiä.



Tomas on niin oiva apuri kun jaksaa keskittyä, että saapi poikakin hiomapaperia käteensä halutessaan.

Mulla on monta postausta jonossa tulossa, mutta kuvat on pienentämättä ja muuta hienoa, joten ne sitten saa vielä odotella. Nyt laitan puhelimen pois ja alan nukkumaan. Huomisen päivän on jo oltava taas parempi. Tänään nimittäin oli jos jonkinmoisia kapuloita rattaissa.

Kauniita unia! Tai hyvää huomenta! :)

maanantai 1. syyskuuta 2014

Läkerol Dents makuraati ( +arvonta!)

Syyskuun eka jo! Kai se on tunnustettava, että olen kaivanut jo villasukat esiin ja jopa käyttänyt niitä. Cloetta otti minuun yhteyttä aiemmin(kun ulkona oli vielä lämmin) ja kyseli olisinko kiinnostunut lähtemään makuraatiin mukaan ja testaamaan Läkerol Dents pastilleja.
Ajankohdaksi oltiin asetettu sopivasti tuo aikaväli jolloin ehti Tomaksellakin olla synttärit. Joten ajattelin, että miksipä ei. Voin testauttaa lemppari maut osalla synttäreillä ja osalla muuten vain.

Lisäksi sain mahdollisuuden järjestää myös arvonnan lukijoideni kesken, mutta siitä lisää tuolla lopussa!

Cloettan paketti tuli ja sieltä löytyikin reippaasti pastilleja. Tässä olisi meidän kokeilujen perusteella suosikit.

Syödäänkö teillä näistä jotain? 

Meillä on ollut käytössä tähän saakka Herra hakkarais pastillit ja muumi pastillit, sekä muutamat eri Läkerol maut.



*saatu
*saatu

*saatu

*saatu

*saatu

*saatu

Mä järkkäilin pienoisen makuraadin tuttavien kesken ja annoin pastilleita mukaankin osalle porukasta. Näitä oli tarjolla myös Tomaksen synttäreillä.

Aikuisten TOP 3 lemppareiksi valikoituivat :
1. Caramel mint
2. Liquorice vanilla
3. Mango

Lasten TOP 3 lemppareiksi valikoitui:
1. Bear banana
2. Caramel mint
3. Sweet berry

Tuo Caramel mint, on kyllä ehdoton ykkönen näissä pastilleissa, mutta hyviä ovat muutkin. Tuota makua meillä on ennenkin syöty ja syödään varasti jatkossakin, toisin, nyt ei ole tarvetta hetkeen ostella pastilleja.


Sitten siihen jo otsikossa lupaamaani arvontaan!
Arvonta on käynnissä 1.9.-7.9.
Palkintona on Cloettan 30€ arvoinen tuotepaketti, joka toimitetaan sinulle kotiin.

Arvontaan voi osallistua kuka tahansa.
 Osallistuminen vaatii kuitenkin sen, että kirjoitat kommenttiisi:
Asian, joka on tehnyt sinut onnelliseksi tänään, sekä toimivan sähköpostiosoitteesi.

Näin olet siis mukana arvonnassa! 

Ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti voitosta.