torstai 21. elokuuta 2014

Hetki hiljaisuutta

Pötköttelin nyt illasta Tomaksen huoneen lattialla kuunnellen tasaista tuhinaa, kun poika nukkuu.  Muu asunto on ihan hiljainen, sillä T lähti viemään vielä koiraa ulos.
Mietin itsekseni mitä tein kaksi vuotta sitten tähän aikaan. Kärvistelin kotona supistusten kanssa ja kävin näytillä synnärillä. Outoa, siitä on jo kaksi vuotta, vaikka muistan sen kuin eilisen.



Postaukset tuolta päivältä pääsee lukemaan tästä, tästä ja tästä.
Päivitin kovin tiuhaan ilmeisesti blogia tuona päivänä.

Mä muuten ihmettelen vieläkin, miten T pystyi nukkumaan tuon yön, kun itse ähisin ja puhisin olohuoneessamme, huusin, itkin, kirosin, oksensin, konttasin pitkin lattioita ja otin kuumia suihkuja.  Tekisin ihan milloin tahansa tuon uudestaan, kun palkintona on jotain aivan ainutlaatuista.

Nämä synttärit tuovat aina mieleen paljon pieniä ja suuria muistoja.

6 kommenttia:

  1. <3

    muistan myös, kun kaksi vuotta sitten malttamattomana odottelin uutisia oman vatsani kanssa :)

    VastaaPoista
  2. Jäin oikein töllöttämään tuota kuvaa, niin kaunis odottaja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ! :D
      Mulla on ikävä nuita hiuksia !

      Poista
    2. Kieltämättä aikas ihanat, prinsessa hiukset oikeen :)

      Poista

Haleja <3