maanantai 27. tammikuuta 2014

Erilainen viikonloppu

Huh mitä päiviä! En ole ehtinyt paneutumaan blogiin sitten yhtään, puhumattakaan mistään muustakaan.

Meillä on ollut siis kovin tapahtumarikasta. Ensin pidettiin ihan vain lepopäivää lauantaina. Käytiin saunomassa ja veljeni oli tulossa meille yöksi.
Illalla päästiin kotiin ja aloin varulta pakkaamaan valmiiksi Tomaksen tavaroita. Pakkaamisesta noin kahden minuutin päästä soi puhelin, hetken höpöteltyäni puhelimessa aloinkin pakkaamaan myös minun, T:n ja Laylan tavaroita. Laitoin kaiken valmiiksi, tehtiin pika siivous, vietiin veljeni ja Tomas mummille takaisin ja jäätiin odottelemaan.

Ystäväiseni K siis soitti tuon aiemman puhelun. Sovimme noin seitsemän kuukautta sitten, että minä lähden hänen mukaansa synnytykseen.
K tuli tähän meille - vaikka meidän piti mennä hänen luokseen. Joskus yhdeksän ja kymmenen välillä illalla soi ovisummeri. Mulla ei oo tarkkaa käsitystä ajasta sillä mulla oli niiiin hirmuinen jännitys ja innostus päällä. Mä en oikein tiennyt miten päin olisin ollut ja pelkäsin, että saan K:n stressaantumaan hänen meille saapuessaan.

Puoli yhdeltä yöllä soitin synnärille, josta käskivät K:n tulemaan näytille. Meiltä on sairaalalle noin 1½ tunnin automatka. T ajoi auton oven eteen ja kantoi tavarat kyytiin, varmistettiin vielä, että kaikki on mukana ja lähdettiin omalla autolla matkaan, hoitajan ohjeesta huolimatta.

Aavistus kuitenkin oli, että ei lapsi matkalle synny ja minulla oli koko ajan kännykkä kädessä ja hätänumero siihen valmiiksi laitettuna. Otin mielessäni etappeja, joiden jälkeen laskin supistuksen välejä, kyselin vointia ja muutenkin tarkkailin tilannetta. Ja päästiin pari etappia olisi vielä ollut, kunnes ajatus muuttui.

Pääsimme noin 30 kilometrin päähän sairaalasta, kunnes K:n supistukset vain pitenivät ja kipeytyivät, joten päätettiin sitten että nyt pysähdytään huotoaseman pihaan ja soitetaan ambulanssi. Täytyy kyllä nostaa hattua, en ikinä itse olisi kestänyt nuin kauan ja nuin hyvin! Ambulanssissakin napakoita supistuksia piirtyi taululle 2-2½min välein.


Saavuttiin synnärille ja kaikki perus hoidettiin, käyrät, ultrat, verikokeet jne. Hoitohuoneesta siirryttiin synnytyssaliin ja oltiin siellä yön yli.Saliin siirryimme joskus ehkä noin klo 3 aamuyöllä, sillä aloimme nukkumaan muistaakseni puoli viideltä aamulla. ja heräsimme kahdesan pintaan.
Aamulla siirryttiinkin sitten osastolle ja myöhemmin päivällä päästiin takaisin kotiin. K tuli vielä meille yöksi.

Alettiin eilen illalla kaikki ajoissa nukkumaan ja kyllä muuten nukuttikin! Nyt meillä on kaikki tavarat valmiiksi pakattuna ja odotellaan, että K ilmoittaa seuraavan kerran kun on aika lähteä.

Jännityksellä odotellaan siis seuraavaa reissua tuonne! 

Nyt mä alan lepäämään, jotta huomenna taas jaksaa touhuta kunnolla!

2 kommenttia:

  1. Voi, siellä on jännitäviä hetkiä tukihenkilöllä! :) Tsemppiä sulle ja sun ystävälle! :) Varmaan hassua itekkin elää sellasessa odottavassa olotilassa.

    VastaaPoista
  2. Oivoi, jännittävää! Toivotaan, että pian on aika synnytyksen! :)

    VastaaPoista

Haleja <3