maanantai 25. marraskuuta 2013

Fiiliksiä muutosta

http://live-enjoy-and-love2.blogspot.fi/2013/11/fiiliksia-muutosta.html
 Layla kotiutui uuteen kotiimme hyvin!

Täällä on tehty nyt muuttoa jo useampi päivä, lauantaina haettiin viimeiset tavarat vanhalta asunnolta ja siivottiinkin se samalla.
Maanantaina (eli tänään!) mennäänkin sitten palauttamaan jo avaimet. Tässä on vähän fiiliksiä, miltä tuntui muuttoon valmistautuessa, sen aikana ja nyt kun kaikki tavarat viimeinkin ovat uudella asunnolla 120kilometrin päässä edellisestä asunnosta.

Ensinnäkin, mehän tosiaan irtisanottiin vanha asunto tietämättä saadaanko lainkaan uutta asuntoa seuraavien kuukausien aikana. Sain kuitenkin kuulla tuttavaltamme, että eräs asunto ihan keskustan tutunmassa oli vapautumassa ja soitinkin asunnosta heti.
Alkuun koko homma oli ihmeellistä jahkailua ja heitinkin jo yhdessä vaiheessa pyyhkeen kehään ja vollotin kuin lapsi, joka ei saanutkaan haluamaansa lelua kaupasta.Tuossa vaiheessa oli stressitaso aika korkealla.

Pian asiat kuitenkin muuttuivat ja seuraavalla puhelinsoitolla vastaanotettiin asunto tietämättä vuokran määrää. Kuulostaa hullulta eikö?
No me oltiin varmoja, että nyt on aika muuttaa jo ja täällä ei mitenkään voisi olla samoissa hintaluokissa vuokrat kuin Jyväskylän suunnalla ja siksi uskallettiin tehdä näin.
Käytiin katsomassa asuntoa huoltomiesten kanssa ja tuumattiin, että jeppis jee, tämä on meidän tuleva koti! Arvatkaahan vaan, oliko helpottunut olo.

Käytiin kirjoittamassa vuokrasopparit ja niinhän se sitten oli, että vuokra tippui ja neliöitä tuli lisää. Oli hyvä ottaa vähän riskiä taas.

Asuntoa tai no oikeastaan varastoa tyhjentäessä lauantaina, oli haikeat fiilikset. Naapurit tulivat sanomaan heipat ja toivottivat hyviä jatkoja.
Eräskin toivoi:"Voi kun tulisi yhtä ihanat ihmiset tuohon teidän tilalle sitten, parempia naapureita ei voisi toivoa".
Se lämmitti mieltä kovasti, sillä oli ihana kuulla, että meistäkin tykättiin, sillä mekin tykättiin meidän naapureistamme.

Yleisimmät fiilikset muuton aikana oli hyviä, haikeita ja hieman pelottaviakin.

Väsyneitä juttuja matkan varrella tuli moneen kertaan. Taas kun mentiin tiimillä Suvi ja pojat, niin juttujen taso ei ehkä ollut mitään niin kovin laadukastakaan. Pääasia, että hauskaa oli!

 Naurettavin taisi kuitenkin olla se, kun päästiin pihaan ja suusta pääsi lause:
"Me kuollaan kohta kaikki" - Auto oli pysähdyksissä.
T siis ajoi ekan kerran isompaa pakua ja mä ihan oikeasti olin kauhusta jäykkänä siellä kyydissä. 



4 kommenttia:

Haleja <3