keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Eka parturi

 Tomaksella oli eka kunnon parturi!
Alla olevassa kuvassa näkyy hiusten aiempi pituus, myöhemmissä kuvissa nykyinen.
Sivuilta ja takaa lähti siis hiuksia eniten.

http://live-enjoy-and-love2.blogspot.fi/2013/10/eka-parturi.html
http://live-enjoy-and-love2.blogspot.fi/2013/10/eka-parturi.html

Voitteko kuvitella millaista on viedä 1v2kk ikäinen vilkas poika uuteen paikkaan, jossa on vieraat ihmiset?
Lisäksi kun samainen murunen on ollut juuri ja juuri tunnin hereillä, aamuhommat on hoidettu hujauksessa ja äiti-ihminenkin on lähtenyt matkaan puoliunessa tyynynkuva poskessa?

Suoraan sanottuna, oli muuten aika erilainen kokemus.
Ulko-ovesta sisälle mennessä Tomas oli reipas itsensä ja sanoikin siinä heti aulassa ekan kerran sanan "kenkä" ja otti lattialta oman kenkänsä käteen.

Sitten, kun mentiin kunnolla Glamiin sisälle  ja Tomaksen piti istua penkille, menikin poika ihan hiljaiseksi eikä sitten millään halunnut "essua" päällensä. Saati sitten istua siinä vieraan ihmisen käsittelyssä. Mä olin itse vähän hämilläni, sillä tiedän, että Tomas on ujo uusissa tilanteissa, mutta en ollut varautunut seuraavaan..

Välillä nimittäin Tomas yritti huitoa parturia, välillä piti nousta ylös, välillä istui kiltisti ja katseli traktoria, peiliä ja hamstereita. Kun poikaa ei enää jännittänyt niin paljoa, olisi Tomas halunnut vain nousta pois. Hyvin kuitenkin parturi hoiti homman ja hiuksista tuli juuri sellaiset, jotka olinkin ajatellut.

Olen kyllä tyytyväinen, etten alkanut itse pojan hiuksia leikkaamaan.
Olisi voinut olla aikamoinen näky.
http://live-enjoy-and-love2.blogspot.fi/2013/10/eka-parturi.html
http://live-enjoy-and-love2.blogspot.fi/2013/10/eka-parturi.html
http://live-enjoy-and-love2.blogspot.fi/2013/10/eka-parturi.html

Meidän perheen vakkari paikaksi on muodostunut täällä maalla  Hiusstudio Glam. Siellä käyn ottamassa ripset, isimies ja Tomas käy siellä leikkuuttamassa hiuksensa. T:kin oikein sanoi, että suosittelee kyllä tuota paikkaa muillekkin ja itseasiassa suosittelikin jo yhdelle. Kiitos vain Glamin henkilökunnalle, jos jompi kumpi tämän tekstin sattuu näkemään. Ei voitaisi olla tyytyväisempiä taas tulokseen.

Mun piti itse huollattaa samalla myös ripset, mutta pyysinkin josko aikaa voitaisiin siirtää. Mulla on nimittäin yskä ja nuha, joten en uskonut, että pysyn heilumatta ripsien laiton ajan. Varasin sitten itselleni ajan vähän pitemmän ajan päähän, nimittäin lähes ensi kuun puoliväliin.
Sopivasti saan uudet ripset ennen Helsingin reissua!

maanantai 28. lokakuuta 2013

Hyppy tyhjyyteen



Meillä on niinsanotusti edessä "hyppy tyhjyyteen", kuten blogin fb-sivuilla jo aiemmin kerroinkin.

Nyt on nimittäin vanha asunto irtisanottu, ensimmäiset laatikot ja jätesäkit täytetty tavaralla ja turhaa roinaa viety kierrätykseen yhteensä yksitoista (11) isoa muovikassillista (nämäkin vain ekoista kaapeista, jotka käytiin läpi).

Hyppy tyhjyyteen tämä on siksi, että meillä on nyt tasan kuukausi aikaa saada asunto tyhjäksi ja etsiä uusi asunto maalta. T:llä on maalla hommia, itselläni ei ole sitä kuuluisaa ajokorttia, joten ei saada Tomaksen kanssa muuto juttuja hoidettua sen kummemmin.

Ollaankin käyty katsomassa kolmea asuntoa, mutta kaikki olivat aivan liian pieniä meille, lisäksi nämä asunnot olivat kaksioita.

Nyt saatiin siis hieman jännitystä elämään. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että meille löytyy uusi koti. Asunnoista soittelen uudestaan vasta ensi viikolla, sillä kunnan asuntoja hoitava ihminen on nyt tämän viikon lomalla. Nyt siis otetaan vaan lunkisti tämä viikko, huomiseksi kuitenkin onkin jo paljon tekemistä, mutta luulisi loppuviikkoa kohden menon taas hiljentyvän - oikeastaan toivoisinkin jo vähän löyhempää aikataulua.

Jännitystähän elämässä pitää olla, joten tässä sitä on meille! Ei me kuitenkaan "sillan alle" jouduta, vaikkei asuntoa heti löydetäkkään. Sitten majaillaan Tomaksen jommassa kummassa mummolassa ja keksitään mihin kaikki tavarat saadaan säilöön siksi aikaa kunnes uusi koti löytyy.

Nyt painelen nukkumaan, sillä huomenna on heti aamusta menoa.

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Lamaze arvonnan voittaja



Mulla ei ole nyt sen kummemmin aikaa kirjoitella, mutta päätin kuitenkin julkaista Lamaze arvonnan voittajan, jonka juuri arvoin.

Ollaan lähtössä mahdollisesti tänään kotiin, haetaan autolastillinen tavaraa ja käydään moikkaamassa Tomaksen tätiä. Huomenna aamulla käydään vielä kaupungilla ostoksilla. Vaikka eilen vähän nettishoppailinki...hups.

Mutta mitäpä tässä enempää jaarittelemaan, sillä pitää mennä laittamaan kamat kasaan!

Arvonnan voitti nimimerkki Inka!  Paljon onnea!
Laitan sulle pian aiheen tiimoilta sähköpostia, joten tarkkailehhan sitä! :)

Vielä on aikaa osallistua Canonin videokameran ja korumaan lahjakorttejen arvontaan TÄÄLLÄ.

perjantai 25. lokakuuta 2013

Kommentti jättää jälkensä kampanjan arvonta!




Kuvasta poiketen voittajalle lähetetään kyseinen videokamera valkoisena.

Muitathan, osallistuessasi arvontaan:
Ethän kiusaa. Edes netissä.


Arvontaa sponsoroivat:Canon.fi ja korumaa.fi

 OSALLISTUMIS OHJEET:

Arvontaan osallistut kommentoimalla viestikenttään seuraavat asiat:
Tomivan sähköpostiosoitteesi ja kertomalla kommentissa:
Miten kiusaamista pystytäisiin vähentämään? 
Oletko itse ollut kiusattu tai kiusaaja ja miten se on vaikuttanut sinuun?

Jokainen osallistuja saa yhden arvan ja arvota aika on 25.10-3.11.2013
Paljon onnea arvontaan!

Kommentti jättää jälkensä



Nettikiusaaminen, ilkeät kommentit ja haukkuminen palstoilla ovat tuttuja varmaan aika monille blogia kirjoittaville, niin myös minulle. Joskus itsestä mitättömältäkin tuntuva kommentti voi loukata toista.  Kiusaaminen on asia, josta olen ennenkin blogissani kirjoittanut.

Haastattelin kahta henkilöä aiheen tiimoilta, tässä ovat heidän tarinansa. Olen muuttanut haastateltujen nimet heidän pyynnöstään.

Rosa, 12v.

Rosaa on kiusattu nyt kaksi vuotta, yksi ja sama kiusaaja porukka on jatkanut kiusaamista pitkään ja jatkaa sitä edelleen. Rosaa on kiusattu koulussa pukeutumisensa ja pituutensa vuoksi, sillä Rosa on huomattavasti pidempi kuin muut ikäisensä.  Kiusaamista tapahtuu myös netissä ja puhelimitse. 

Facebook, on paikka jossa kiusaajat usein ”hyökkäävät” helpommin kimppuun. Puhelimitse kiusaaminen tapahtuu viesteillä tai häiritsevillä puheluilla ja pilapuheluilla, joissa haukutaan, kirotaan ja uhkaillaan, välillä puhelimesta ei kuulu mitään. 

Kiusaaminen on vaikuttanut Rosan mielialaan, vaikka tyttö on vielä nuori, hän on sanomansa mukaan useammin surullinen ja ärsyyntyykin asioista paljon helpommin. Myös kaverit ovat hävinneet, koska he haluavat olla mielummin sivusta seuraajia tai kiusaajien puolella, jottei heitä kiusattaisi. Rosa kyllä sanoo ymmärtävänsä sen ja tuumaa: ”Eihän ketään pitäisi kiusata.”

Rosa myös kertoo, miksi kiusaamiseen on niin vaikea puuttua, hänen mielestään syy tähän on kertomisen vaikeus. ”Ei kukaan uskalla kertoa aikuiselle kiusaamisesta, silloin kiusaajat alkavat vaan enemmän haukkumaan ja kiusaamaan, kun on mennyt ”kantelemaan” aikuiselle."

Rosa on itse  saanut apua tilanteeseensa perheeltään ja päässyt juttelemaan tilanteestaan koulukuraattorin kanssa.  Hän toivoo, että kiusaaminen loppuisi ja hän voisi vielä saada hyviä ystäviä.

Jannina 25v
Janninaa on kiusattu koko opiskelujen ajan, eli hänen kiusaamisensa ei jäänyt ala tai yläasteelle vaan jatkui myös ammattiin opiskellessa. Myös Janninaa on kiusattu myös netissä. Etenkin hänen bloginsa kautta.

Janninaa kiusattiin, nimittelemällä milloin miksikin, lisäksi oli myös tönimistä ja leikestä pois jättämistä. Yläasteen aikana Jannina alkoi kirjoittamaan blogia, se oli hänelle henkireikä, kuten monille muillekkin bloggaajille.

Myöhemmin tämä henkireikä tuotti kuitenkin vain stressiä ja pahaa mieltä:
"Kiusaajani löysivät blogiini, alussa kommentit ottivat koville, sitten tuli tauko jolloin ilkeitä kommentteja ei tullutkaan enää päivittäin ja uskalsin kertoa enemmän olostani. Olin tuolloin pahasti masentunut ja kirjoittaminen auttoi. Sain blogini kautta myös vertaistukea."

Kun Jannina sai ajatuksensa järjestykseen ja oppi suodattamaan asioita, myös hänen olonsa helpottui. Koskaan ei kenenkään kuitenkaan tarvitse sietää minkäänlaista kiusaamista.
Myöhemmin Janninan kiusaajat hyökkäsivät uudelleen.

"Suurimmillaan tilanne taisi olla silloin kun olin raskaana. Sain ties mitä uhkailuja ja haukkumisia. Kun lapseni syntyi, en halunnut enää edes katsoa kommentteja joita tuli. Milloin olin paska äiti, huono ihminen, kamala, lapseni pitäisi ottaa minulta pois. En osannut kommentoijien mielestä hoitaa lastani, yksi jopa toivoi meille molemmille pahaa. Päätin tuolloin, että enää en välitä. Minun elämässäni on asiat paremmin, kuin heillä. Nyt olen saanut oikeita ystäviä ympärilleni."

Kommentti jättää jälkensä on noin kolmenkymmenen blogin yhteinen kampanja nettikiusaamista vastaan. Kaikki mukana olevat blogit löydät TÄÄLTÄ.
Mukana on kertomassa oman tarinansa niin kiusattuja, entinen kiusaaja, sivustaseuraaja kuin äitikin. Tarkoitus on tuoda vakavaa asiaa lähemmäs teitä, netin käyttäjiä. Mukaan olemme haastaneet myös Demi.fi:n ja Vauva.fi:n foorumit, joiden toivotaan tiukentavan kommentoinnin sääntöjä villiksi länneksi muuttuneilta keskustelupalstoiltaan. Anna tukesi kampanjalle lisäämällä sivupalkista löytyvä banneri sivuillesi tai blogiisi. 
Ja muista. Kommentti jättää jälkensä. Ethän kiusaa. Edes netissä.


Myöhemmin päivällä starttaa arvonta, jonka sponsoreina toimivat Canon ja korumaa.fi.

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Aamun herkku ja järkky


Synkät ja sateiset päivät ovat yleensä niitä päiviä, kun itse leivon tai teen jotain muita kotihommia. Tänään tein vadelmarahkan. Rahkaa tulee syötyä harvemmin, mutta nyt viimeisen parin kuukauden aikana olen tehnyt sitä kahdesti. Meillä kun sitä syövät sitten kaikki.

Itse maistelin rahkaa heti aamusta (yritän oikeasti opetella syömää aamupalaa!), sekä otin lisäksi appelsiinimehua. Erikseen hyvää, yhdessä pahaa, ei kannata kokeilla. Siis sitä, että syö vadelma rahkaa ja juo mehua päälle, ihan järkky makuelämys.
Meillä ei muutenkaan juoda usein mehua, joten tuskimpa tulee uudelleen tehtyä tätä mokaa.

Täällä on tullut taas yöllä lisää lunta ja sisällä tulee kylmä, kun on minunlaiseni vilukissa. Takkaan siis tulet ja ihmettelemään. Jospa aamu leikittäisiin vain sisällä, kun ulkona on pimeää ja märkää.

Tänään lähdetään katsomaan kahta asuntoa ja soitan vielä kolmannesta, on hoidettava kotihommia ja viimeisteltävä muutamat jutut perjantaita varten.

Näin vain taidan siis joutua syömään sanani ja palaamaan takaisin kotipaikkakunnalleni. Joskus silloin teininä kun vannoin, että kerran kun täältä pääsen pois en enää takaisin tule.. Hups vain.

Onko teillä ollut päätöksiä jotka olette vannoneet kiven kovaa ja kuitenkin myöhemmin peruneet?

tiistai 22. lokakuuta 2013

Voita söpö Ryhävalas Rysky!




Sain sähköpostia Lamazelta jonkin aikaa sitten ja he tarjosivat minulle mahdollisuutta järjestää teille lukijoilleni arvonnan. Sain itse meille testattavaksi samaisen lelun, joka on myös arvontapalkintona!

Joulukin lähestyy jo vauhdilla (ja olen ostanut vasta yhden lahjan, omg!), joten mikäs sen mukavampaa, tässä on siis mahdollisuus voittaa lelu vaikka sitten sinne pukinkonttiin. Joku ihanista lukijoistani voi siis voittaa Lamazen suloisen Ryhävalas Ryskyn!

Lamaze on tanskalainen lelujen valmistaja. Lelujen kehittämiseen ovat osallistuneet monet tahot, kuten opettajat, lastenlääkärit  ja - psykologit.

Itse olen ihastellut Lamazen leluja aina leluhyllyissä kaupoissa, meiltä kotoakin löytyy parit Lamazen lelut, sekä synnäriltä liberokassin mukana tullut pörriäinen. Lelut ovat omasta mielestäni ihanan värikkäitä ja hurjan somia!
Juuri sellaisia, mistä ainakin meidän pikkumuru tykkää, eikä muuten ole hajonnut meidän lelut edes koiran käsittelyssä, joka välillä niitä käy nappaamassa lelukorista. Yksi ominaisuus, mikä itselleni tulee vielä mieleen, on se, että nuo lelut on yllättävän helppo puhdistaa, meillä kun näitä on ollut siitä saakka kun Tomas on ollut pieni ja silloin niihin meni milloin sosetta, milloin puklua, mutta silti, ne ovat edelleen kuin uusia.

Tällekkin lelulle Tomas yrittää syöttää naksuja... Mä kun esitin, että Rysky söi mun puhelimen Tomaksen kädestä.. Nuo pään päällä näkyvät liinat siis tulevat myös ulos suusta, jos niin haluaa. :)

Sitten siihen itse arvontaan!
Arvon siis yhden Ryhävalas rysky lelun!
Arvonta päättyy 27.10.2013
Arvontaan voit osallistua seuraavalla tavalla:


1 arpa = Kommentti & sähköpostiosoite, kerro kommentissasi miksi juuri sinun kuulusi voittaa palkinto. 

2 arpa = Kun tykkäät blogini facebook-sivusta.

Onnea arvontaan!

maanantai 21. lokakuuta 2013

Viimeisimpiä



Aamulla startattiin auto ja tehtiin pikapyrähdys kotiin, käytiin kaupoilla, juteltiin naapureiden kanssa ja palailtiin takaisin landelle. Ei me kauaa ehditä maalla vanheta, sillä tällä viikolla mennään toiseenkin kertaan kotiin. Eikä kodin onneksi ilman asukkia tarvitse olla, Tomaksen setämies on siellä pitämässä asunnon pystyssä.

Eilen huomasin, että Tomaksen seitsemäs hammas on viimein läpi, tänään odotellessamme T:tä höpsöilimme Tomaksen kanssa autossa ja sieltä pilkotti taas uusi hammas! Nyt siis poitsulla on kahdeksan hammasta. Ihmettelinkin suun ronkkimista ja nuhaisuutta, mutta taas sille löytyi selitys.

Kun Tomakselle viimeksi tuli hampaita, pistin merkille, että poika yökki, työnsi sormia kurkkuun ja oli nuhainen.
Silloin en osannut yhdistää tuota hampaiden tuloon, mutta juteltuani tuollon Rakkautta Suurimmillaan blogin kirjoittajan Nooran kanssa, tajusinkin, että hampaistahan tuo johtuu. Nimittäin hampaiden kunnolla puhjettua tuo käytöskin sitten loppui. Kiitos vain Nooralle tuosta vinkistä!

Tomas on ollut reipas poika ja niin hurjan kiltti, eikai tässä muutakaan voi sanoa, kun kaikki päivät menevät omalla painollaan, säännöllisessä rytmissä.

Itselläni taas meni selkä sököksi toissapäivänä ja eilen. Selkä on niin jumissa, että venyttelyt tai muut eivät auttaneet, jalat eivät meinanneet pysyä alla ja kipu oli järkyttävä, kun yritti tehdä jotain. Onneksi oltiin täällä maalla ja Tomaksen mummilla oli vapaata.

Yritin ensin, josko lihakset rentoutuisivat saunassa, joten lämmittettiin päivällä sauna. Yleensä mulla auttaa kaikkeen kipuun lämpö. Saunasta ei kuitenkaan hirveästi ollut apua, joten otin sitten tujumpaa lääkettä ja lepäilin, sekä kävin uudestaan illalla saunassa. Yö oli parempi ja seuraava aamukin, kunnes hölmönä menin nostelemaan ulkona huonossa asennossa tavaroita ees taas ja taas tuli jumi. Eilen kuitenkin elvytin selän uudelleen ja tänään se on ollut kunnossa.

Muuten, tuo Tomaksen paita on ihan syötävän söpö! Etupuolella on ketun pää ja takana kuvassa näkyvä häntä.

Huomenna aamusta starttaa arvonta yksi arvonta. Pysykää kuulolla. Mukavaa iltaa!


lauantai 19. lokakuuta 2013

Mummilaan

Postaus sisältää liibalaaba pohdintaa.

Meillä on nyt niin paljon tehtävää ja hommia maalla, että lande on kutsunut jälleen. Melkein voisi sanoa jo, että asumme täällä. Käymme kotona hengailemassa viikon ja taas palaamme maalle.

Nyt istuskelen Tomaksen mummilassa, vierashuoneessa sängyllä. Palailtiin tänne taas tänään. Eilen lähdettiin kotiin ja Tomas jäi yökylään tänne, me vanhemmat haettiin autolastillinen rompetta lähinnä vaatetta mukaan, sillä on tiedossa, että majailemme maalla ainakin kolme kokonaista viikkoa putkeen. Sisaruksieni sosta makkarista on tulossa meidän perheen oma huone näiden viikkojen ajaksi.

Nyt on kuitenkin tultu siihen pisteeseen, että itseä jo hirvittää tämä jatkuva "toisten nurkissa loisiminen", ollaan siis etsitty asuntoa täältä. Yhtä meille onkin jo tarjottu, mutta emme ole päättäneet vielä mitään. Jyväskylässä kuitenkin on vuokra-asuntomme, emmekä siitä toistaiseksi ole luopuneet.

Toisaalta, miksi pitää asuntoa siellä, kun kuitenkin vietämme suurimman osan kuukaudesta maalla, jossa Tomaskin viihtyy huomattavasti paremmin kuin kaupungissa ja tukiverkostotkin ovat lähellä. Ajattelin itse alkaa etsiskelemään töitä täältä, ainakin jossain vaiheessa. Viimeistään silloin, kun päätämme mitä aiomme.Tuon päätöksen tekoon ei vaan ole kauaa aikaa.

Nämä on vaikeita päätöksiä. Vaikka nyt kirjoittaessa ymmärrän, että eihän tässä ole mitään järkeä maksaa vuokraa ja muita kuluja asunnosta, jossa emme ole. Ehkä päätös onkin helppo, mutta siitä tekee itse vaikean.

Ainoa asia mikä hirvittää, on tämä itse pikkukylä. Täällä on yksi ihminen, joka on pyrkinyt sotkemaan alusta saakka asioitamme. Jo sieltä yläkoulusta saakka. Miksi? En tiedä, mutta olen oppinut elämään asian kanssa näinä vuosina ja jos totta puhutaan, niin minua ei edes kiinnosta. Huonoina päivinä se kaivelee mieltä, mutta onneksi niitä päiviä on toistaiseksi ollut vähän.

Nyt taidan itse painaa pään tyynyyn ja alkaa sulattelemaan asioita unissani.
Ehkä ne tästä selkenevät paremmin hyvin nukutun yön jälkeen.
Luulen, että olemme päätöksemme jo tehneet, mutta kumpikaan meistä ei sitä ääneen sano.

torstai 17. lokakuuta 2013

Torstai




Kuvat 1 & 2 aamuisia, kuva 3 retkipäivältä.

Eilinen aamu vaihtui nopeasti yöksi, ja yö taas yhtä nopeasti uudeksi aamuksi. Yöllä satoi lunta ja ihmetyksekseni sitä on edelleen aamulla maassa. Tomas katsoi ikkunasta huuli pyöreänä, mutta tuskin edes sisäisti asiaa, onhan tuolla ulkona paljon kaikkea ihmeteltävää. Joka päivälle jotain uutta.

Aamu on lähtenyt hyvin käyntiin. Mä olen huomannut, että Tomas ymmärtää hirveästi asioita ja mä ymmärrän lähes kaiken mitä poika haluaa kertoa.Etenkin jos kyseessä on jotain, mitä Tomas haluaa.
Aamulla piti heti saada maitoa, mutta aamupalaa ei vielä kelpuuttanut, maidonkin halusi juoda sylissä ja maidon loputtua poika suukotti samalla muiskautus äänen sanoen ja lähti touhuamaan omiaan. 

Ihana pieni touhukas poikani.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Retkipäivä

Päivät ovat olleet kauniita ja arki on sujunut mukavasti. Ekoja pakkasiaki on ollut ja villasukat on saanut kaivaa esille.Yksi isompi muutos on elämään tulossa taas jossain vaiheessa, mutta siihen saakka vietellään mahdollisimman normaalia arkea.

Käytiin yhtenä päivänä Tomaksen isovanhempien kanssa näkötornilla, kivuttiin ensin ylös ja Tomaksen mummon ja papan laittaessa nuotiota, me tutkittiin paikkoja ja juostiin vuoroin koiran ja vuoroin pojan perässä. Layla nautti hurjasti, kun sai juosta vapaana metsikössä ja Tomas nautti kun, pääsi uuteen paikkaan tutkimaan kaikkea. Lopulta Tomas väsähti ja lähdettiin takaisin mummolaan.


Voinen kertoa nyt täällä, että hääjärjestelyiden etenemistä pääsee myöhemmin seuraamaan toisesta blogista, jossa olen itse yksi kirjoittajista. Meitä on siis useampi kirjoittaja samalla blogilla, joten näätte ja kuulette myös muiden hääjärjestelyistä samasta blogista. Kunhan homma lähtee rullaamaan laitan tännekkin linkin tuolle sivulle.

Toinen kerrottava asia on se, että ensi viikolla blogissa on tärkeitä juttuja, sekä erittäin hyvä arvonta, jossa palkinnot sopivat enemmän aikuiselle kuin lapsille. Myöhemmin tulee myös arvonta, jossa palkintona on perheen pienemmille jotain.

torstai 10. lokakuuta 2013

Suklaa-juustokakku


Eilen kuunneltiin iltapäivällä Mozarttia ja pötkötettiin sängyssä. Tänään aamulla herätessä laitettiin takkaan tulet ja istuttiin sen edessä samalla aamupalaa mussuttaen. Tai no Tomas mussutti, muut pitivät nesteytyksestä huolta (kahvia!!). Käytiin ulkoilemassa ja kuvaamassa.

Sisälle tullessa teki mieli leipoa ja kaivoin kaappeja. Päätin sitten leipoa suklaa-juustokakun.

Tää on sellainen herkku, että voin sanoa suoraan, että tämä on imelää.
Tästä joko tykkää tai ei tykkää. Mä tykkäsin joskus, T ei tykkää, Tomas ei sitä saa, mutta kaikki muut täällä olevat tyypit siitä tykkää. Luulempa siis, että huomiseen mennessä tuo kakkunen on syöty. Tekasin tuossa vielä makaronilaatikon odottamaan nälkäisiä touhuajia.

Tässä olisi ohjetta teillekkin saakka:
Tämä on riittoisa, sillä tätä ei vain pysty syömään palaa enempää. :D