sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Kielten opetus


Tämä postaus käsittelee suunnitelmiamme kun Tomas alkaa oppimaan puhumisen taidon. Kielikylpyjä luvassa siis.

Raskausaika jo suunnittelimme, että haluamme opettaa Tomakselle mahdollisimman nuoresta alkaen suomen kielen lisäksi ainakin englantia. Tämä siksi, että tulevaisuudessa kielitaidosta ei ole kuin hyötyä ja nykyään englannin osaamisella pärjää pitkälle.

Olenkin siis itse höpöttänyt omien taitojeni mukaan Tomakselle synnäriltä asti muutamia sanoja ja lauseita englanniksi, kuulostaa pienestä varmaan oudolle, mutta joskus tulevaisuudessa saattaa myös oppia näin. Nykyään höpöttelen edelleen englanniksi joitan juttuja, mutta pyrkimys on, että jotain aina päivittäin. Loruja, sanoja, kysymyksiä. Kuitenkin toistaiseksi toistan paljon samoja juttuja. Mullahan ei siis itselläni tuo englannin puhuminen ole vahvimmasta päästä, vaan esimerkiksi ruotsia puhun huomattavasti paremmin. Ehkä sitten myöhemmin opetan myös ruotsia, mikäli poikaa kiinnostaa. Näin pysyy oma kielipääkin jollain tasolla edes. Eli on myös "oma lehmä ojassa" tässä asiassa.

Kunhan Tomas oppii suomeksi sanoja, pyrin opettamaan samat sanat englanniksi.  Mä olen itse hirmu kiinnostunut eri kielistä ja haluaisin osata puhua vaikka ja mitä kieliä, mutta tekoisyitteni varjolla, en ole opetellut. "Nuorempana" olin hyvin kiinnostunut eri kielistä ja eri kieliä puhuvista ihmisistä, mulla oli paljon kirjallisuutta, englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi. Kävin myös lapsena englanninkielistä "leikkikoulua", joka kokoontui kerran tai pari viikossa iltaisin.

Mielestäni olisi hurjan kiva, jos Tomas pääsisi myöhemmin monikulttuuriseen päiväkotiin tai kerhoon, oppisi näin hyväksymään myös erilaista kulttuuria helpommin. Nykyään kyllä taitaa olla aika laajasti eri kulttuureista olevia lapsia, minne sitten meneekin.

Olisi tietysti huippua, jos Tomas pääsisi vaikka englanninkieliseen päikkyyn/kerhoon/leikkikouluun tms.

Tälläisia kieltenopetus suunnitelmia meillä on, toivottavasti vaan jaksan panostaa tähän vielä tulevaisuudessakin. Toisaalta onhan tätä jo kohta 6kk tehty, joten miksi se unohtuisi kokonaan ainakaan?



Onko muut ajatelleet opettaa lapselleen pienestä alkaen toista tai jopa kolmatta kieltä?
 Onko teissä lukijoissa ketään kaksikielistä? 

22 kommenttia:

  1. Leon isän veljentyttö osas jo 2-vuotiaana äidinkielensä japanin lisäks useita sanoja englanniks! 2,5-vuotiaana se osas ainakin yleisimmät värit, good morning, good night, hello, my name is (nimi), what's your name, ja take a bath.

    Sikäli hommahan ei oo niin kummallinen, mutta tytön äiti ei puhu melkein yhtään englantia, ei myöskään isä :) Äiti kuskas tyttöä englannin "oppitunneille" (varmaan vastaa jotain kerhojuttua) kerran viikossa, ja lisäks näytti paljon englanninkielisiä lastenkirjoja ja youtube-videoita. Kielen opettamisessa voi siis onnistua vaikka ei itse olis kielessä hyvä :)

    Meidän oli tarkotus opettaa sekä suomi että japani Leolle pienestä pitäen, mutta asioiden ollessa niin kuin ne nyt on, oon puhunut Leolle pelkästään suomea. Haluisin että Leo oppis kuitenkin myös japanin kieltä jossain vaiheessa, joten ajattelin alkaa opettaan sitä sit kun Leo on vähän vanhempi, mutta siis varmaan 1-2 vuoden sisällä kuitenkin.

    Englantikin olis hyvä taito, mutta sen oppii Suomessa onneks kouluissa aika hyvin, jos vaan on kiinnostusta opetella. Mulle englannin kielestä on ollut niin paljon hyötyä elämän aikana (mm. opettelin puhumaan sujuvaa japania melkein 100% englanninkielisten materiaalien avulla), että toivon voivani iskostaa Leoon pienestä pitäen että englantia kannattaa opiskella :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, toi antaakin lisää intoa englannin opettamiseen! :)

      Poista
  2. Puhun välillä vahingossa Simolle yksin ollessani ruotsia. En mitenkään tarkoituksella siis :) Kielikylpytarha on jossain vaiheessa käynyt miehessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin on vahigossa tuota ruotsiakin puheessa välillä, ilman että itse edes huomaan sitä. Yritän nyt kuitenkin tätä englantia opettaa kuitenkin alkuun. :D

      Poista
  3. Määkin oon tuota asiaa miettinyt ja puhunut avomiehelle, että hän voisi puhua enkkua neitille. Hän ei kuitenkaan ole innostunut asiasta vaikka osaa enkkua TODELLA hyvin! Oma taitoni on jonkinmoinen, mutta ei mikään erikoinen. Lapsen kanssa tosin pärjäisin varmasti mutta kehittyneemmän puhujan kanssa tulee heti ongelmia. Ymmärrän paremmin kirjoittettua tekstiä kuin puhetta. Avomiehen syy siihen ettei halua opettaa on se, että opettaa pian vääränlaista enkkua. Höpöhöpö sanon minä. :) Avomiehen porukat sanoi, kun puhuin, että olisi kiva vaikka viedä enkku päiväkotiin tai muuhun sellaseen niin sanoivat, että ei sinne kannata viiä, kun teistä kumpikaan ei ole oikeasti enkkua puhuva... En nyt tiiä onko se mitään syy... Ei välttämättä. Oon nyt sitten ainakin toistaiseksi jättänyt tuon enkun pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eihän toista voi tietysti pakottaa, mutta olisihan siitä varmasti hyötyä. :)
      enkkupäiväkoteihin voi viedä myös suomalaisperheen lapsen, eihän se ole mikään vaatimus tai syy että molemmat puhuvat suomea. :)

      Poista
    2. Jep, enkä ookkaan meinannut pakottaa. :) Ja samaa mieltä olen. Eihän se nyt ole mikään vaatimus sinne pääsyksi. Ehkä vanhemmat ihmiset vaan aattelee, että ois näin. En tiiä. Sais vaan enemmän olla erilaisia mahollisuuksia missä vois kielikylpyjä saada. Siis erilaisia kerhoja, leikkikouluja, koulu luokkia jne. Vois olla jännää mennä sellaseen perhekerhoon missä ois enkku kielenä. :)

      Poista
    3. Aivan, ja ehkä vanhemmat ihmiset ajattelee myös niin, että on tilaa sitten niille joilla oikeasti on esim. äiti tai isä joka puhuu vain englantia. :)

      Poista
  4. En voi puhuu Lukakselle mitään muuta ku suomee ku en osaa mitään muuta ku suomee xDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en mäkään kunnolla osaa, mutta harjottelu tekee mestarin. :)

      Poista
  5. No ei kyllä missään nimessä pitäisi tuolla lailla pientä sotkea kielissä. Äiti "höpöttelee huonoa englantia". Oletko ajatellut, että lapsesi oppii sinulta sen huonon englannin, jota onkin sitten vaikea korjata myöhemmässä iässä. Jotain järkeä hommassa olisi, jos "höpöttelijä" puhuisi täydellistä englantia.

    Monikulttuurinen päiväkoti tai englanninkielinen päiväkoti on miljoona kertaa parempi ajatus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole sanonut puhuvani _huonoa englantia_. Kirjoitin, että se ei ole vahvimmasta päästä(lue: ei ollut viimeisimmässä todistuksessa erinomainen, jonka jälkeen englantia kuitenkin olen opetellut ja lähes päivittäin käyttänyt.. Niin ja viimeisen todistuksen olen saanut 6/2010).

      Kyllä omalla englanninkielen taidoillani olen toimeen tullut hyvin. :)
      Mun mielestä tässä on järkeä tarpeeksi, enkä aio tästä luopua. Ihan normaaleja juttuja juttelen englanniksi. Ei Tomas voi oppia huonoa englantia, kun en puhu niitä asioita Tomakselle mitä en osaa kunnolla.:)


      Tuo monikulttuurinen tai enkku päikky on kyllä ehdotomasti meillä vaihtoehtona, sitten kun sen aika koittaa.

      Jokaisella tietysti on omat mielipiteensä kaikissa asioissa, kuten myös tässä.

      Poista
  6. Mun blogissani on sulle haaste! :D

    http://youmakemefeelhappiness.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  7. Eipä ole tullut pieneen mieleenikään ruveta pitämään mitään omaa kielikylpyä Junnulle- me kun molemmat olemme äidinkieleltämme vain ja ainoastaan suomenkielisiä. Ei siinä paljoa pitkän englannin laudaturkaan auta jos ei ole natiivi puhuja eikä kieli arkikäytössä lainkaan. En kokisi omakseni lätistä kielillä, joita en juurikaan arkipäivässäni käytä kommunikointiin; se tuntuisi jopa helvetin tekopyhältä yritykseltä esittää kultturellimpaa ja "parempaa" ihmistä kuin edes olen.

    Aion kyllä sitten huomattavasti vanhempana tukea parhaani mukaan muksun kiinnostusta kieltenopiskeluun ja tarjota siihen mahdollisuuksia (kouluissa nördeillessäni oma kielipalettini koostui pitkästä englannista, ruotsista ja saksasta, lyhyestä venäjästä, italiasta ja latinasta) mutta se on sitten tarha- ja kouluiän asioita. Pätevien ihmisten johdatuksella, kun mutsi sitten vaan jeesaa läksyissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan myös molemmat ihan suomenkielisiä, mutta molemmilla on päivittäin kuitenkin englanti käytössä, joten miksipä ei Tomaksellekkin höpöttäisi :)
      Toki meillä molemmilla on myös kavereita, jotka puhuvat vain englantia.

      Poista
    2. Mun mielestäni arkikäyttö tarkoittaa sitä, että ko. kieli on aivan luonnostaan mukana arjessa toisena kielenä. Se, että mullakin on englantia puhuvia kavereita ei tarkoita sitä, että englanti olisi millään tavalla yksi meidän kotikielistä, kun se ei ole meidän äidinkielemme. Mutta joo, kukin taaplaa tyylillään ja niitähän on monta erilaista :)

      Poista
    3. Äää, mitenhän mä sulle tän asian selittäisin, kun en ymmärrettävästi osaa. :D
      Mutta juu, jokainen tyylillään. :)

      Poista
  8. Me olemme kaksikielinen perhe, jossa äidin äidinkieli on Suomi ja isällä ruotsi. Äiti puhuu PELKKÄÄ suomea lapsille ja isä VAIN ruotsia, me vanhemmat keskenämme suomea. Kaksikielisyyden oppimisen A ja O on se että äiti puhuu vain omaa kieltään ja isä myös, eikä niin että minä äitinä alkaisin puhumaan myös ruotsia. Tätä on neuvolassakin jankutettu kyllästymiseen saakka. Tyttömme on nyt 1v11kk ja puhuu pääosin suomeksi, joitain sanoja ruotsiksi. Ymmärtää kuitenkin ruotsinkielen siinä missä suomen. Jossain vaiheessa ajattelin että lapset menevät ruotsinkieliseen päiväkotiryhmään ja kouluun myös jotta se heikompi kieli vahvistuu. Mutta kun järjellä ajattelee, kun en itse osaa ruotsia riittävän hyvin en osaisi auttaa läksyissäkään riittävästi. Toki isä osaisi, mutta kyllä molempien pitää osata. Tälläisiä ajatuksia, mielipiteitä, faktoja T.Nina

    VastaaPoista
  9. niin ja sellaisen ajatuksen vielä heittäisin, että meillä lapset menee samankielen päiväkotiin kuin kouluunkin ihan vain siksi, että päiväkodin tutut ja turvalliset kaveritkin siirtyvät aikanaan samaan kouluun. ettei tarvitse kavereita jättää ja "yksin" ilman tuttuja mennä ruotsinkielisestä päiväkodista suomenkieliseen kouluun. Nina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan. Noh, en nyt kuitenkaan usko että tästä haittaa on, ainakaan toistaiseksi. Täytyypä itsekkin puhua neuvolassa asiasta ja kysästä mitä mieltä he ovat. :)

      Poista
  10. En kyllä tiedä asiasta juurikaan, mutta itse olisin todella onnellinen jos minulle olisi pienestä asti tullut tuota englantia edes jossain määrin enemmän eikä ainoa kielen opettelu olisi tullut vain koulussa! Mun muutama luokkakaveri on ollut päiväkodista yläasteelle englannin kielisissä kouluissa ja taisivat he juurikin L:t napata enkun kirjoituksista, mikä ei kyllä ole nykyään helppo juttu. Joten eiköhän tuollaisesta hyötyä ole;) itse haluisin myös nuin jos saan joskus lapsia:)

    VastaaPoista
  11. Mun mieheni on eraasta ranskankielisesta Lansi-Afrikan maasta kotoisin. Keskenamme puhutaan englantia (ei siis kummankaan aidinkieli). Lapsellemme (saimme juuri tietaa olevani raskaana) tulee isa puhumaan kahta kielta, ranskaa seka toista aidinkieltaan joka on kyseisessa maassa eri aina alueittain. Mina, aiti, puhun lapselle suomea ja Suomessa asuessamme koulussa lapsi tulee opiskelemaan ainakin ruotsia jos se viela silloin on 'pakollinen' kieli. Eli kotonaan lapsi tulee kuulemaan joka paiva jo neljaa kielta.

    VastaaPoista

Haleja <3