sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Äiti, mutta edelleen myös ihan tavallinen ihminen

Huomasin hukanneeni itseni täysin tähän äitiyden ihmeelliseen maailmaan, kunnes tajusin, että ollenhan mä vielä ihan ihminenkin. Vaikka olen äiti, on mun velvollisuus myös pitää itsestäni huolta, perheestäni, ystävistäni kaikista mulle tärkeistä. Mä myönnän, että kavereihin yhteydenpito on vähän ollut jäissä. Nyt pikkuhiljaa, kun on ottanut aikaa myös itselleen, aion parantaa tapani ja järjestää enemmän aikaa myös ystävilleni.

Meillä oli tarkoitus nähdä yhden ystäväni kanssa kuluneella viikolla, mutta kuinkas sitten kävikään. Homma peruuntui. Asia ei kuitenkaan johtunut vain minusta, vaan oli monien muuttujien summa. Toki mua harmitti kovasti ja taisin ottaa itseeni hieman liikaakin tuosta peruuntuneesta tapaamisesta. Se kuitenkin avasi hyvin silmäni ja aion muuttaa tapojani nyt radikaalisti.

Ystäväni avasi mieltään mulle. Lainaten pätkän hänen viestistään:
"Mulle on tullu semmonen olo, että väkisin tungen sun elämään ja roikun. Sen takia ajattelin, kun ei eilen kuulunu mitään, ettet jaksa/halua nähdä...Koska sulla on nykyään lapsi ja se vie aikaa ja ajatuksia."

Mä haluan kaikille teille ihanille rakkaille ystävilleni kertoa nyt, että mä olen pahoillani. Olen oikeasti pahoillani, siitä etten aina ehdi ja muista vastata viesteihinne tai puheluihinne. Mä oikeasti en ole tehnyt sitä tahallani.
Mä en koe, että tungette väkisin mun elämään, enkä mä koe että kukaan teistä roikkuu mussa. Mä tosiaan yritän parantaa tapani ja vastata aina kaikkiin viesteihinne, mä myös yritän alkaa paremmin pitämään teihin yhteyttä, koska haluan, että olette mun elämässä. Hyviä ystäviä kun löytää harvoin ja te olette juurikin niitä.

Mä lupaan teille, pidän jatkossa paremmin yhteyttä, järjestän aikaa enemmän ja kyllä, mä haluan nähdä teitä useamminkin!
Anteeksi, etten ole kyennyt olemaan sellainen ihminen, jollainen olin joskus. Mä olen kasvanut ihmisenä ja harjoitellut elämää äitinä. Tätä harjoittelua jatkan koko loppuelämäni, sillä haluan olla paras äiti omalle lapselleni.

Tokihan lapsi menee asioiden edelle aina ja tulee aina menemäänkin, mutta aikatauluista voi sopia. Mä saan helposti kotiin hoitajan Tomakselle, jotta voin lähteä moikkaamaan teitä. Mä myönnän kyllä, että etenkin alkuun Tomas vei kaikki ajatukset, kun ei vielä ymmärtänyt mitä toinen yrittää ilmaista. Nyt kuitenkin kaikki on jo helpompaa, arki sujuu ja tietää yleensä  mitä Tomas haluaa.

Anteeksi ystävät ja kiitos, että yritätte ainakin ymmärtää mua.
Kiitos Ksennu, että olet yksi näistä ihanista. Nähdään huomenna.<3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Haleja <3