sunnuntai 19. elokuuta 2012

19.8.2012 / Kitinää

Oon postaillut nyt joka päivä, joten ajattelin tulla tänäänkin jotain lyhyttä tänne kirjoittelemaan.
 Varoitukseksi voin sanoa, että tämä on pelkkää kitinää ja turhautumista.

Yhdessä paketissa siis ollaan edelleen, mikään ei ole muuttunut.

Mitään sen kummempaa kerrottavaa ei ole, turhauttaa, kiukuttaa, väsyttää ja naurattaa kaikkia yhdessä ja erikseen.
Kaikki saa lapsia, kaikkien eläimetkin saa pentuja, mutta minä pysyn tiukasti yhdessä paketissa.

Jokaisena päivänä lasketun ajan jälkeen, ahdistun enemmän.
Aamulla kiroan mielessäni, kun yöllä ei ole mennyt vedet.
 Silti yritän ottaa positiivisen asenteen ja olla turhautumatta. Se on vaan niin hirveän vaikeaa. Vaikka tiedän, että ei enää voi olla kuin päivistä- maksimissaan viikoista kyse, ei se lohduta.

Jos lapsista kerta syntyy vain noin 5% laskettuna aikana niin, miksi ihmeessä lasketaan edes se laskettuaika?
Siksi, että saa tulevat äidit ja isit sekaisin? :D

Luulen, että tuo pikkuinen ei olekkaan pikkuinen, vaan iso.
Niin iso, etten sitä saa ulos.
En mä kipua pelkää, mä vaan en taida luottaa itseeni tässä asiassa enää.
Toivon, että tuo muksu lähtisi tosiaan tulemaan ulos omin avuin ja pian.
Tomille eilen iltalenkillä tuumasin, tämä odottaminen tekee hulluksi.

4 kommenttia:

  1. Voi, sua.
    Toivon kovasti teidän puolesta että pienenpieni tulee pian!

    Minusta on ihana huomata kuinka te odottatte vaavia nuin pian! Minusta siinä ei ole mitään pahaa että haluaa lapsen jo tuossa vaiheessa sykkyyn!

    Nyt voimia ja jaksuja loppuun! Kyllä se odotus sitten palkitaankin kun pieni tulee maailmaan!

    :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä mekin toivotaan, saa nähdä tuleeko "pikkuinen" ulos ennen Tomin synttäripäivää (21.8)..
      Olisihan siinä huippu synttärilahja, mutta mä toivoin aiemmin, että oltaisiin päästy ennen Tomin synttäreitä jo vauvan kanssa kotiin. :)

      Poista
  2. Kyllä sä vielä "räjähdät!" :D
    ..ei onneksi (en ainakaan mä ole kuullut) vielä ikinä se vauva ole kenenkään mahaan jäänyt loppuelämäkseen asustelemaan! (;

    Tsemppejä sulle, toivottavasti pian alkaa tapahtua, ettei suakaan turhauttais enää! :}
    Niin, ja yritä nauttia viimeisistä päivistä vauvamasun kanssa, koska lapsen syntymän jälkeen, et enää sitä pienokaista saa siellä massussa kanniskella..! :D

    VastaaPoista

Haleja <3