sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

15.4.2012 / Miten kerroimme raskaudesta ja kenelle?

Miten kerroimme raskaudesta ja kenelle?

No asiahan meni niin, että Tomin pikkuveli oli meillä tuona plussaus päivänä. Hän siis taisi olla eka joka sai asiasta kuulla tahtoi tai ei. Kummankaan ei asiasta hänelle tarvinnut erikseen sanoa.

Varmaan seuraavana olikin kummityttöni äiti, jolle soitin, kerroin ja purin listan kysymyksiä. Tämä varmasti siksi, että - no heillä nyt sattuu olemaan lapsi. Ja pitihän mun nyt saada puheterapiaa, tuollaisen yrittämisen jälkeen.  Hyviä vinkkejä ja neuvoja on sieltä suunnalta tullut! Kiitti niistä!

Sitten aikaa kului ja mietin, miten ihmeessä asiasta kerrotaan perheillemme. Omaa aiempaa kirjoitustani lainaten: " Mulla oli hirveitä vaikeuksia kertoa äidille. Miten se tän asian nyt sitten ottaa? Kannattaako sille edes vielä kertoa? " Kysymykset heräsivät varmasti siksi, että äitini on aika tulistuva luonne.
Äidilleni kuitenkin soitin ja kerroin asiasta seuraavaksi, siskoni arvasi asian kun oli puhelimen vieressä tuolloin. Vastaanotto raskaus uutiselle oli parempi kuin hyvä!

Seuraavaksi Tomi ilmoitti omalle äidilleen, jonka mielipiteestä uutiseen en ollut oikein varma. Nyt kuitenkin on oikein ilmeistä, että tulokas on tervetullut.

Tämän jälkeen olikin hiljaisempaa, emmekä uskaltaneet hirveästi asiaa mainostaa kellekkään. Takaraivossa oli pelko keskenmenosta.

Myöhemmin kerroin ystävälleni Iinalle tylsästi facebookissa. 
Seuraavaksi siitä enolleni, mummulleni ja isomummulleni kerroin antamalla heille ultrakuvan tuijoteltavaksi. Mummoni kyllä tuumasi, että arvasi asian jo jouluna. Tuon jälkeen tai tuota ennen(en ole varma) taisi asiasta kuulla  Tomin mumpsi ja muutama Tomin kaveri.

 Myöhemmin sitten ollaan asiasta infotu ystäviä, kavereita, sukulaisia. Tietenkää kaikki eivät asiasta tiedä edelleenkään, mutta eipä myö sitä nyt olla salailtukkaan. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Haleja <3