maanantai 20. helmikuuta 2017

Kikin 6kk kuvaukset

Otettiin Kikistä 6kk kuvia kuukausi takaperin ja nää on mun mielestä niin neitiä kuvaavia, että pakko jakaa täälläkin.


torstai 16. helmikuuta 2017

Ponejen ja barbejen hiukset kuosiin

Olen itse ikuinen ponityttö ja mulla onkin osa omista lapsena saaduista poneista ja barbeista täällä meillä kotosalla, lisäksi olen hankkinut Kiiaa varten jo muutamia poneja kirpparilta tosi huokeaan hintaan.

Tokihan reilut 20-vuotta vanhojen ponejen harjat on olleen aikamoisessa kunnossa, mutta kyselin parissa fb-ryhmässä ja googlettelin aikani kunnes löysin niille pelastuksen, eikä tarvinnut käyttää saksia.



1. Harjaa takkuja auki minkä pystyt
2. Ota syvä lautanen/astia ja  kaada barbin hiuksille/ponin harjalle kiehuvaa vettä ja jätä lillumaan hetkeksi siihen, harjaa.

Helpot tapaukset eivät tarvitse muuta kuin halutessaan muotoilun tämän vaihen jälkeen, mutta mikäli edelleen hiukset/harjat ovat takussa jatka ohjeen mukaan.

3. Seuraavaksi valele huuhteluaineella hiukset/harja samaan tapaan kuin laittaisit hoitoainetta omiin hiuksiisi, anna vaikuttaa 5-15min (pidempikään aika ei haittane)

4. Harjaa ja huuhtele kiehuvalla vedellä.

5. Muotoile halutessasi ennen kuivumista.

Tarvittaessa toista käsittely useammin.

Meillä tämä toimi, toivottavasti tästä on muillekkin apua. Itsehhän en alkanut muotoilemaan harjoja ja ne ovat kuvassa vielä märkiä, mutta oikein hyvät kuivuttuaankin.


maanantai 13. helmikuuta 2017

Kuulumisia pitkästä aikaa




Huh hei helmikuu, onneksi tammikuu on jo ohi ja "kaukana".
Tämä vuosi lähti rankasti käyntiin, mutta tässä yritetään palailla "normaaliin" arkeen. Vielä kun muistaisi mitä se normaali arki onkaan.

Ollaan oltu paljon landella, oikeastaan viimeisen kuukauden aikana on taidettu olla yhteensä maksimissaan viisi päivää kotosalla. Eilen taas palailtiin kotiin ja tämä päivä onkin mennyt hujauksessa ohi. Tomas on ilmeisesti tulossa kipeäksi ja Kiia(nyt jo 7kk) taas harjoittelee hiriveää tahtia kävelyä. Tomas oli aamusta kerhossa, käytiin asioilla ja loppupäiväksi Tomas linnoittautui sohvalle katselemaan elokuvia ja nukkumaan, Reppana, kyllä huomaa ettei ikiliikkuja ole ihan kunnossa.

Tomaksella on mennyt kivasti, niin kotona kuin kerhossakin. Tietysti tässä kun on ollut kaikenlaista on se myös heijastunut pojan käytökseen, mutta hiljalleen on alkanut normalisoitumaan.

Kiia taas konttaa ja kävelee tukeavasten hirveää tahtia. Sänky on saatu laskea alimalle tasolle, ettei neiti kiipeä yli. Ja niitä kopsujahan tulee aivan uskomattoman paljon kun vielä ei osata hallittua laskeutumista. Yölläkin tietysti täytyy harjoitella seisomaan nousua ja kävelyä. Ja se äärettömän söpö naururätke kun jokin on hauskaa.

Miehelle ja minulle taas tuli yhteistä taivalta kuluneeksi 10 kokonaista vuotta tuossa viime viikolla, jotenkin ihan hullua kuinka kauan siitä onkaan kun ollaan päätetty lähteä samalle polulle ja samaa polkua jatketaan jatkossakin.

Jotain tässä blogihiljaisuuden aikana olen taas oppinut, nimittäin sen, että ihan oikeasti niistä pienistä - tai vähän suuremmistaakaan jutuista ei kannata stressata, vaan haluan elää joka päivän niin täysillä kuin mahdollista. Nauttia pienimmistäkin asioista, joita elämä tuo tullessaan. Jotenkin nyt sen on sisäistänytkin kunnolla. Elä, nauti ja rakasta.

Mitä teille kuuluu? 

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

K I I A


Kiialla oli reilu viikko sitten 4kk neuvola ja nyt ajattelin kirjoittaa ihan vain hänestä.
Heti alkuun neidin mitat, jotka olivat : Pituus 65,6cm, paino 7010g ja py: 39,8cm

Kiia on aurinkoinen nauravainen vauva, hyvin ilmeikäs ja "helposti luettavissa" oleva tapaus. Vaikka häntä on helppo lukea, on hän vauvana vaativampi tapaus kuin veljensä oli. 

Kiian rytmi on syntymästä saakka rytmitetty meidän normaalin päivärytmin mukaan ihan huomaamatta, joten tämä on helpottanut kummasti kaikkea. Molemmat lapset heräävät aamuisin suunnilleen samaan aikaan ja illalla menevät nukkumaan samaan aikaan.

Imetin Kiiaa vähän reilu 3kk ikäiseksi, kunnes kävi se perus ettei rinta enää kelvannutkaan - vaikka sitä kuinka tarjosi. Mulla on nyt kuitenkin paljon enemmän ymmärrystä imetyksen suhteen, enkä luovuttanut helpolla. Useamman viikon yritin, jossain välissä vain pumppasin maitoa, mutta lopulta ajattelin, että taitaa olla helpompaa vain siirtyä korvikkeeseen kokonaan. Tavoitteena oli 6kk ikään asti imetys, mutta nyt meni näin, tälläkin kertaa. 

Kiian herää aamulla noin klo 7-8, illalla nukkumaan mennään viimeisistä päikkäreistä riippuen klo 20 tai ihan viimeistään klo 21. Neiti nukkuu pääsääntöisesti yhdet pidemmät päiväunet päivässä ja yhdet tai kahdet pienet torkut.

Hän on kova tyttö höpöttämään ja nauramaan, paikallaan ei hirveämmin malta pysyä vaan pitää päästä liikkeelle - jos ei muuten niin kierimällä. Taakse ja eteen Kiia liikkuu hitaasti, mutta "päämäärällisesti". Molemmille kyljille, selälleen sekä mahalleen Kiia on kääntynyt ennen  kolmen kuukauden ikää. Sängystä hän herää aina ihan ihme asennossa, ei koskaan niin kuin hänet sinne on jättänyt, usein täysin poikittain tai pää sängyn "väärästä päästä".

Kun Kiia oli reilu 3kk hän sairasteli paljon, ensin tuli pitkään kestänyt kuumetauti, sen jälkeen kurkunpääntulehdus ja jottei olisi helpolla päästy niin puski sitten vielä korvatulehduksenkin heti perään. 

Jännityksellä odotan milloin ruvetaan liikkumaan "nopeammin", milloin kontataan ja milloin noustaan jaloilleen. Täytyykin etsiä pistorasioihin tulpat valmiiksi jo. 

Nyt kun neiti on jo yli 4kk, ollaan maisteltu kiinteitä, soseista maistuu bataatti, myös maissipuuro uppoaa hyvin, hedelmäsoseet eivät maistu lainkaan ja mangon maistelun jälkeen iho oireili, joten sitä testataan myöhemmin uudelleen.

Ollaan myös kokeiltu kävelytuolia, samaa joka Tomaksella oli aikanaan. Neiti saa satunnaisesti olla siinä muutaman minuutin kerrallaan ja viimeksi päästelikin sillä jo eteenpäin. Arvatkaa vaan, olenko antanut sen jälkeen neidin olla siinä lainkaan - en. 

Äidin, isin ja Tomaksen oma pikkumuru, jota kaikki rakastavat valtavasti.